Mitä?

Tämän sivuston päätarkoituksena on tarjota Sinulle luettavaksi niitä jumalanpalvelussaarnoja ja muita valikoituja puheita, joita olen pitänyt seurakunnissamme taikka niiden lähettämänä muualla. Ajoittain julkaisen sivustolla myös muita kirjoituksiani. Jotkut näistä on lyhyitä, osin päiväkirjamaisiakin pohdintoja, joita olen Raamattua lukiessani kirjoittanut muistiin (Ajatuksia sanan äärellä -kategoriassa), osa puolestaan laajempia artikkeleita ja muita opetuksia (vastaavan nimisessä kategoriassa), joita olen seurakuntiamme ajatellen laatinut.

Saarnoja voi olla kätevintä etsiä sivustolta Kategoriat-otsikon alta löytyvästä valikosta joko vuosikerran mukaan tai Raamatun kirjan perusteella. Jälkimmäisellä menetelmällä löydät myös kaikkia muita sivustolle ladattuja puheita ja muita tekstejä.

Ennen kuin päästän Sinut lukemaan, haluan vielä esittää muutaman alustavan pohdinnan:

Ensisijaisesti jumalanpalvelussaarna on tietenkin puhuttua ja kuultua Jumalan sanaa (Viva vox evangelii; vrt. Luther, Martti: Kirkkopostilla I. Ensimmäinen adventtisunnuntai. Evankeliumisaarna, 64; WA 10 I 2, 49; W2 11, 29). Myös käsillä olevat saarnat on valmistettu nimenomaan puhuttaviksi ja kuultaviksi. Tästä syystä ne eivät kaikissa kohdin kieliasultaan vastaa tavallista kirjallista ilmaisua. Tämä seikka ei kuitenkaan estäne ammentamasta niiden sisällöstä myös luetussa muodossa!

Toiseksi, saarnan tarkoituksena on tuoda Jumalan sana tietyn seurakunnan elämään tietyssä tilanteessa. Juuri seurakunnan tilanne saattaakin vaikuttaa tiettyjen aiheiden painottumiseen tai toistumiseen saarnasta toiseen. Toki myös saarnaajalle itselleen muodostuu helposti tietynlainen näkökulma Jumalan sanan asioihin. Tiettyjen asioiden tietoinen toistaminen ei kuitenkaan liene haitallista niin kauan kuin Jumalan sana puhtaasti julistetaan! (Vrt. Augsburgin tunnustus, VII Kirkko.)

Vielä muutama sana käyttämistäni lähteistä ja kirjallisuudesta: Saarnojen ja puheiden ensisijaisena lähteenä tulee luonnollisesti aina olla pyhän Raamatun – Vanhan ja Uuden testamentin – alkukielinen ja normatiivinen teksti. Raamattulainauksissa olen käyttänyt pääasiassa 1933/1938 Kirkkoraamatun suomenkielistä käännöstä, joskin muutamissa kohdin olen tarkkuussyistä kääntänyt lainaukset uudelleen. Raamatun pyhän ja jumalallisesti inspiroidun alkutekstin ohella saarnojeni toissijaiseen lähteistöön kuuluvat tietenkin luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, tohtori Martti Lutherin ja luterilaisten isien kuten Philipp Melanchthonin ja Johannes Bugenhagenin teokset, sekä jakamattoman kirkon isien tekstit soveltuvin osin. Viimeksi mainittujen joukkoon kuuluvat tässä yhteydessä ainakin seuraavien isien teokset (aikakauden mukaisessa järjestyksessä): Kleemens Roomalainen, Ignatios Antiokialainen, Justinos Marttyyri, Irenaios Lyonilainen, Origenes Aleksandrialainen, Eusebios Kesarealainen, Athanasios Aleksandrialainen, Efraim Syyrialainen, Kyrillos Jerusalemilainen, Basileios Suuri, Ambrosius Milanolainen, Johannes Krysostomos, Augustinus ja Johannes Damaskolainen. Näiden lähteiden lisäksi matkatovereinani ovat olleet esimerkiksi R. C. H. Lenskin klassinen kommentaarisarja Commentary on the New Testament sekä lukuisat Concordia Commentary -sarjan selitysteokset (Concordia Publishing House) vastaavantyyppisine ystävineen. Tässä yhteydessä olen sekä lukemisen helpottamiseksi että tarpeettomien epäselvyyksien välttämiseksi liittänyt tekstiini viitteitä lähinnä vain niihin Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin ja kirjallisuuteen, joita erityisesti suosittelen lukijalle tarkastelevaksi. Keskuksessa olkoon itse asia, Jumalan erehtymättömän sanan jakaminen sanan mukaan.

Lopuksi, olet lämpimästi tervetullut myös seurakuntaamme, Jumalan perheväen juhlaan, kuulemaan Hänen sanaansa ja sen saarnaa! Saakoon tämä elävä sana siunata Sinua runsaasti!

Harri Huovinen, pastori

Mainokset