Mistä janoinen saa vettä? – Joh. 4:14

mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään. (Joh. 4:14)

Kun elimistön vesipitoisuus laskee, Jumalan siihen luoma järjestelmä ilmoittaa, että nestetasapaino pitäisi palauttaa. Syntyy janon tunne. Se saa ihmisen kysymään mistä voisi saada vettä. Tietyssä mielessä maailma on toki aivan täynnä vettä. Sitä on merissä, maan alla, pilvissä, sateessa, lumessa, maantien lammikoissakin. Tämä ei kuitenkaan vielä auta janoista. Hänen täytyy löytää paikka, mistä voi saada vettä juotavakseen, vaikkapa lähde, kaivo tai vesihana.

Jeesus puhuu tässä toisenlaisesta janosta, hengellisestä. Hän puhuu myös vedestä, jota itse tähän janoon antaa. Tällä Hän tarkoittaa Pyhää Henkeään. Ilman Herran Henkeä ihminen nääntyy hengelliseen nestehukkaan. Tässä tilassa olevaa ihmistä ei auta se, että kolmiyhteinen Jumala – siis myös Pyhä Henki – on kaikkivaltiudessaan kaikkialla läsnä. Hengellisesti janoisen täytyy löytää paikka, mistä voi saada Pyhän Hengen itselleen. Kaste on se paikka, jossa Jeesus antaa janoiselle Henkensä juotavaksi (1. Kor. 12:13). Kun Pyhä Henki kasteessa tulee ihmiseen, vaikuttaa Hän tässä myös uuden hengellisen elämän. Se, joka tämän lahjan saa, ei tarvitse enää uutta juomista, uutta kastetta. Pyhä Henki on tullut hänen päälleen jäädäkseen, asumaan hänen sydämessään.

Sinullekin Jeesus on kasteessa antanut Pyhän Hengen lahjan. Pysy nyt jatkuvasti Jumalan henkäyttämän sanan äärellä ja palaa aina parannuksessa kasteesi armoon! Niin Henki pysyy sinussa, etkä ikinä janoa.

(Lahdessa 17.4.2018.)