Karta kaikkea pahan vaikutusta! – 1. Piet. 5:9

Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. (1. Piet. 5:9)

Voi olla, että kristittyjä pidetään joskus vähän hankalina tyyppeinä, jotka lähinnä vastustavat erilaisia asioita. Tässä tekstissä itse apostolikin kehottaa seurakuntaa nimenomaan vastustamaan. Näin tehdessään hän ei kuitenkaan puhu mitään inhimillisestä vastustamisenhalusta tai yleisen negatiivisen asenteen omaksumisesta. Apostoli puhuu siitä, että on olemassa paha, itseään Jumalaa vastustamaan noussut voima. Perkele ei ole ainoastaan ruma sana ihmisten suussa, ei myöskään mikään taruolento. Useimmiten silmille näkymättömänäkin hän on aivan todellisesti olemassa oleva, persoonallinen paha. Koska perkele vihaa ja vastustaa kaikkivaltiasta, hyvää Jumalaa, vihaa ja vastustaa hän myös niitä, jotka ovat Jumalan omia. Hän siis vainoaa kristittyjä ja käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. (1. Piet. 5:8) Juuri tätä pahaa vihollista apostoli nyt kehottaa kristittyjä vastustamaan.

Mutta millaista perkeleen vastustaminen käytännössä oikein voisi olla? Asian ymmärtämistä saattaa ehkä auttaa, kun kuulemme miten Jerusalemin piispa ja kirkkoisä Kyrillos (n. 315–387) kehottaa kasteelle valmistautuvia. Hän sanoo: ”Mutta karta kaikkea perkeleellistä vaikutusta” (Catechesis IV 37).

Vihollisen työn ja vaikutuksen karttaminen edellyttää kristityltä ensinnäkin sitä, että hän tietää, minkälaisiin asioihin perkele tahtoo Jumalan omat houkutella. Mitä nämä asiat sitten ovat? Kun avaat katekismuksestasi kymmenen käskyä selityksineen, löydät niistä Jumalasi pyhän tahdon. Hänen pyhä tahtonsa on juuri se, jonka vastustamiseen vihollinen tahtoo sinutkin houkutella. Kymmenen käskyn äärellä käy hyvin pian selväksi, että me kaikki ihmiset olemme luonnostamme syntisiä ja siksi myös taipuvaisia kaikkiin mahdollisiin synteihin. Samalla voi myös olla, että yhdellä meistä on suurempi taipumus joihinkin tiettyihin lankeemuksiin, toisella taas toisenlaisiin. Juuri näihin heikoimpiin kohtiin vihollinen yleensä tahtoo iskeä. Aivan niin kuin maanpuolustuksessa on tärkeää olla jo etukäteen tietoinen oman puolustuslinjan heikoista kohdista, jotta linja voidaan taistelussakin pitää, on samoin myös kristitylle tärkeää oppia tuntemaan omia heikkoja kohtiaan jo ennen kiusausten tuloa, jotta voi olla valmiina joutuessaan perkeleellisen vaikutuksen kohteeksi. Valitettavasti tällaista itsensä tuntemista opitaan usein lähinnä kantapään kautta, kun kiusauksissa nähdään, mistä oma puolustuslinja helpoiten pettää.

Toiseksi, kristityn on syytä pyrkiä olemaan jo etukäteen selvillä myös siitä, minkälaisten asioiden kautta perkele tahtoo hänen elämässään vaikuttaa ja tehdä tuhotyötään. On hyvä kysyä itseltään: Mitä ovat ne nimenomaiset välineet, joiden avulla vihollinen murtaa tahtoo minun heikot kohtani? Nuo mahdolliset vuotokohdat on syytä pyrkiä tukkimaan jo etukäteen päätetyillä strategioilla. Yleensä hyvin yksinkertaiset ja käytännölliset ratkaisut riittävät. Jos olet esimerkiksi taipuvainen juopumuksen syntiin, älä edes mene kaupan oluthyllylle. Jos olet taipuvainen silmien syntiin, älä katso tiettyjä televisio-ohjelmia – tai tee niin kuin entinen lähetyssaarnaaja: myy televisiosi! Ole myös valmis kiusauksen tullessa laittamaan heti tietokoneesi kiinni ja lähtemään vaikka kävelylle. Jos taas olet taipuvainen ahneuteen, älä pelaa rahapelejä. Tietenkin voitaisiin luetella lukemattomia muitakin esimerkkejä. Keskeistä on kuitenkin tämä: Taistelijan on pyrittävä olemaan valmiina tuntemaan paitsi omia heikkoja kohtiaan myös vihollisensa strategioita, vieläpä hyvissä ajoin ennen hyökkäyksen alkamista. Muutoin on usein liian myöhäistä.

Jotta muistaisimme, miten vakavasta asiasta tässä on kysymys, on myös tiedettävä mihin päämäärään perkele tahtoo ihmiset juonillaan johdattaa. Katekismuksessa on selvästi kirjoitettuna myös hänen jumalattoman tahtonsa noudattamisen päämäärä: ”Jumala uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskynsä.” (Vähä katekismus I 22)

Erinomainen ja pettämätön strategia perkeleen vastustamiseen on Isä meidän -rukouksen rukoileminen. Siinä me kaiken muun hyvän lisäksi pyydämme taivaalliselta Isältä Hänen pyhän tahtonsa tapahtumista elämässämme. Kääntäen tämä tarkoittaa sen pyytämistä, että elämässämme ei tapahtuisi perkeleen sen paremmin kuin oman lihammekaan tahto. Isä meidän -rukouksessa me myös tunnustamme Jumalalle syntisyytemme, siis sen kaiken, mikä tekee meidät alttiiksi perkeleen hyökkäyksille ja millä olemme myös ansainneet itsellemme Jumalan ikuisen rangaistuksen. Tässä pyhässä ja jumalallisessa rukouksessa me pyydämme vielä, että Isä antaisi meille meidän kaikki syntimme anteeksi. Isä meidän -rukouksen rukoileminen uskossa – siis luottaen, että rakas taivaallinen Isä tahtoo Poikansa tähden kuulla rakkaiden lastensa rukoukset ja armossaan vastata niihin – on juuri sitä perkeleen vastutamista lujina uskossa, josta apostoli puhuu.

Tämän lisäksi on vielä syytä kuulla piispa Kyrilloksen neuvoa, kun hän vielä kehottaa kasteelle tulevia varjella sieluaan ”jumalallisten sanojen lukemisilla”. Jumalan sana – yhtäältä laki, joka osoittaa syntimme, ja toisaalta Kristuksen evankeliumi, joka antaa synnit anteeksi – on se kirkas valo, jota vihollinen joukkoineen ei voi kestää.

Kun me käytämme näitä taisteluvälineitä – Jumalan sanaa, rukousta, syntien tunnustamista ja anteeksi uskomista Kristuksen tähden – joutuu perkele väistymään. Itsessämme me toki olemme mitä olemme, mutta Kristukseen kastettuina ja Häneen uskovina me saamme olla osalliset Hänen pyhyydestään ja vanhurskaudestaan. Saamme olla myös varmoja: Kristus on kuolemassaan ja ylösnousemisessaan voittanut meidän syntimme, kuolemamme ja meitä vainoavan perkeleen vallan!

(Kotona Lahdessa 28.2.2018.)