Kaipuu Jumalan valoon – Matt. 17:2

”Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.” (Matt. 17:2)

Herra, milloin saan nähdä sinun kasvosi? Nuo kasvot, loistavat kuin aurinko. Nuo kasvot, joista kirjoittaminen tuntuu niin kankealta ja arkiselta, niin kuin koko tämä elämä tässä ajallisessa ruumiissa, poissa siitä valkeasta valon vaatteesta, joka Sinulla on ja jonka haluat kerran minullekin antaa. Niin, tiedän, että olet jo kerran kasteessa pukenut minut valon vaatteeseen. Kyrilloskin siitä todistaa. Mutta haluaisin nähdä jo. Tietenkin haluaisin niin paljon vielä tätä elämääkin. Mutta samalla huomaan välillä aavistavani, että kerran voi tulla aika, jolloin tuntuu: tämä kaikki – niin hyvää kuin se Sinun lahjanasi onkin – tämä kaikki on nyt nähty. On aika siirtyä sinne, missä ei aikaa ole, Sinun luoksesi, sinne, missä tuo valkea valon vaatteseen puettu minä tulee näkyviin, sinne, missä saan katsella Sinun auringonkaltaisia kasvojasi iankaikkisesti, ja loistaa kaikkien pyhien kanssa itsekin kuin aurinko, Sinun valostasi.

– Kotona Lahdessa myöhään illalla, pitkän työpäivän jälkeen, 12.9.2016.