Jumalan yltäkylläisyys on ääretön – Joh. 7:37–38

”Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: ’Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.’” (Joh. 7:37–38)

Tätä kohtaa selittäessään Luther viittaa siihen, että Jumalan täyteydellä ei ole ääriä eikä loppua. Hänen täyteytensä ja yltäkylläisyyteensä riittää ikuisesti, ja siksi sitä voi rohkeasti ammentaa, siitä kiittää ja ylistää.

Itäiset isät sekä mystiikanteologit puhuvat usein siitä, että Jumalan olemus ja Hänen täyteytensä ylittää ihmisen käsityskyvyn, eikä ihminen tässä maailmassa eläessään voi koskaan tavoittaa kaikkea sitä, mitä Jumalassa on. Näin tietysti onkin. Toisaalta voitaisiin sanoa myös seuraavaa: Erityisessä ilmoituksessa – Poikansa Kristuksen lihaantulossa ja profeetallis-apostolisessa sanassa – Jumala on suostunut ilmaisemaan itsensä rajoitetussa määrin. Kun Kristus eli maailmassa, Hän oli alentunut ihmisruumiin puitteisiin; Jumalan sanallinen ilmoitus on rajattu tiettyyn määrään kirjoja, lukuja, jakeita, sanoja. Tässä on riittävästi! Vaikka Raamatussa meille ei ole ilmoitettu kaikkea sitä, mitä Jumala on, mitään ei kuitenkaan puutu, koska siinä on kaikki, minkä Jumala tietää meidän voivan ottaa vastaan ja erityisesti: Raamatussa on kaikki, mitä ihminen tarvitsee pelastuakseen.

Kuitenkin sama ääretön Jumalan syvyys ja yltäkylläisyys on totta myös erityisen ilmoituksen kohdalla: Kun Kristus oli maailmassa, Häntä voitiin kuulla, Hänet voitiin omin silmin nähdä, katsella ja käsin koskettaa (1. Joh. 1:1). Siinä ihminen sai kohdata Jumalan Pojan, elävän Sanan, Vapahtajan kaikessa täyteydessään. Ja samalla: kuka silloinkaan järjellään tai ymmärryksellään saattoi käsittää kaikkea Hänen täyteyttään? Vain uskossa sen saattoi tavoittaa. Hänen oppilaansa saivat joka päivä oppia lisää Hänestä. Edelleen, Raamattu on mahdollista lukea kannesta kanteen, montakin kertaa tai jopa niin, että se osataan melkein ulkoa, niin kuin monet entisaikojen pyhät osasivat. Siinä ihminen saa lukea ja kuulla Jumalan koko ilmoitussanan sen koko täyteydessä ja syvyydessä. Ja kuitenkin: kuka silloinkaan järjellään tai ymmärryksellään saattaa käsittää ilmoitussanan koko täyteyttä. Vain uskossa sen voi tavoittaa. Sana avaa itseään aina syvemmin, aina eri puolilta, aina uudestaan. Jumalan ilmoitus on ikuinen, aina uusi. Hänen täyteydestään riittää janoiselle joka päivälle uutta ammennettavaa, armoa armon päälle. (Joh. 1:16)

– Kotona Lahdessa, työpöydän ääressä viimeisellä kesälomaviikolla 30.7.2015.

Mainokset