5. sunnuntai pääsiäisestä (3. vsk), Luuk. 11:5-13

Ystävien ystävä, lasten rakastava Isä

Pyhässä evankeliumissa Jeesus puhuu miehestä, jonka oveen kolkutetaan keskellä yötä. Siellä seisoo ystävä, joka pyytää leipää. Aika ei ole paras mahdollinen, ja mies ei mielellään herättäisi lapsiaan avatessaan ystävälle. Keskeistä tässä Herran puheessa on kuitenkin se, että lopulta mies antaa ystävälleen niin paljon, kuin tämä tarvitsee.

Herra puhuu tässä tietenkin rukoilemisesta. Oikeastaan pääasiassa Hän puhuu siitä, miten Jumala vastaa rukouksiin. Ajattele, miten ihmeellistä tämä on: Kaikkivaltiaalle Jumalalle ei riitä se, että Hän jää omaan tuonpuoleisuuteensa ja antaa meidän ihmisten elää keskenämme täällä. Ei, kaikkivaltias ja kaikkivoipa Jumala haluaa, että sinäkin olisit Hänen ystävänsä. Sitä varten Hän on lähettänyt Poikansakin meidän luoksemme, että Hän pitäisi meitä ystävinään. Toisessa kohdassa Jeesus näet sanookin: ”En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.” (Joh. 15:15)

Mutta pyhästä evankeliumista käy ilmi muutakin. Mitä se on? Jumala tahtoo olla enemmänkin kuin vain sinun ystäväsi. Hän tahtoo olla sinun Isäsi. Jeesushan vertaa rukoilijaa myös lapseen, joka pyytää isältään syötävää. Ajattele nyt! Kaikkivaltias Jumala tahtoo olla sinun taivaallinen Isäsi! Ja juuri tämä onkin pääasiallinen syy siihen, että Hän on lähettänyt oman Poikansa Kristuksen maailmaan. Isästä ikuisuudessa syntynyt Kristus, itse Jumala on syntynyt myös neitsyt Mariasta ja tullut ihmiseksi. Näin Hän on tehnyt sitä varten, että Hän olisi sinun veljesi, sinun kaltaisesi, kuitenkin ilman syntiä. Tämän Hän on tehnyt juuri siksi, että Hän ottaisi sinun syntisi omikseen ja sovittaisi ne ristinkuolemassaan. Kristus Jeesus on siis tullut, että sinusta tulisi Hänen taivaallisen Isänsä rakas lapsi ja että Hänen isästään tulisi myös sinun rakastava Isäsi!

Jeesus siis sanoo, että ystävä ilman muuta keskellä yötäkin nousee auttamaan lähimmäistään hänen tarpeissaan. On kuin Hän kysyisi: eikö vielä paljoa ennemmin rakastava taivaallinen Isä tahdo antaa rakkaille lapsilleen sitä, mitä he pyytävät?

Mutta kun sinä rukoilet, niin mitä Jumala sitten tekee? Kun sinä anot Häneltä, niin mitä Hän nousee sinulle antamaan? Herra siis lausuu: ”minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.” (Luuk. 11:8) Mitä tämä tarkoittaa? Jumala ei anna sinulle sillä mitalla kuin sinä pyydät. Tuntuuko se pahalta? Rakas ystävä, päinvastoin! Tämä on ihana evankeliumi: Taivaallinen Isä ei anna sinulle sillä mitalla kuin sinä pyydät, vaan sen mukaan, mitä sinä tarvitset.

Nimittäin koska Jumala on Isä, Hän myös tuntee lapsensa todelliset tarpeet. Maallinenkin isä näkee lapsensa tarpeet paremmin kuin lapsi itse. Siksi tavallinen perheenisäkään ei esimerkiksi anna 8-vuotiaalle automaattiasetta tai 12-vuotiaalle rajoittamatonta pääsyä internetin kaikille mahdollisille sivustoille, ainakaan ilman, että asiasta keskustellaan ensin. Vaikka lapsi kuinka sellaista pyytäisi, hän ei saa sitä, koska hän ei tarvitse sellaista. Sen sijaan Isä antaa lapselle sitä, mitä tämä todella tarvitsee.

Tämä siis tarkoittaa, että Jumala antaa sinullekin sen mukaan ja sillä ajalla kuin sinulle on parasta. Hän tietää kaikki asiasi. Maallinen isäkin tuntee tarkkaan lapsensa elämän, hänen luonteenpiirteensä jo aivan kohdusta asti, hänen ominaisuutensa, kaikki hänen tarpeensa. Taivaallinen Isä tietää kaiken: Hänelle kaikki sinun elämäsi ajatovat yhtä aikaa läsnä. Hänelle ovat läsnä myös sinun lastesi ja lastenlastesi elämän ajat ja hetket. Hän tuntee sen kaiken, ja Hän voi kaiken. Usko siksi rohkeasti kaikki asiasi taivaallisen Isäsi hyvään haltuun. Luota vain yksinkertaisesti sanan lupaukseen, että Hän tahtoo olla Isäsi ja pitää sinusta huolen.

Ja kuitenkin sinä tiedät hyvin, miten usein epäilys valtaa sinut juuri tässä asiassa. Sinä kyllä tiedät, että on olemassa taivaallinen Isä, mutta sitten: ”Mahtaako Hän tahtoa antaa minulle sitä, mitä minä pyydän. Enhän minä ole ansainnut Häneltä mitään hyvää. Ehkä Hän voi minulle jotakin jaksaa antaa, mutta varmaan se on korkeintaan jotakin vähemmän kuin mitä minä toivoisin.” Näin sinäkin varmaan olet murehtinut. Saatat ehkä periaatteessa uskoa, että olet Jumalan lapsi. Kuitenkin sinä pelkäät, että taivaallinen Isäsi ei jaksa haluta sinulle hyvää. Pelkäät, että Hän on pahansuopa lastaan kohtaan.

Toisinaan sinut ehkä valtaa myös sellainen ajatus, että Isä ei kuule tai edes halua kuulla sinun pyyntöäsi lainkaan. Ajattelet, että Hän ei kuule sinua, eikä siksi myöskään anna sinulle mitään, ei hyvää jos ei pahaakaan. Sinä kyllä tahtoisit rukoilla, mutta Isä tuntuu olevan poissa. Ehkä ajattelet, että Hän ei varmaankaan edes halua olla sinun isäsi. Olet aivan yksin maailmassa.

Tällä tavalla elämän koettelemuksissa, lankeemuksissa ja sielun hädässä sinun on kovin vaikea muistaa, että Jumala on ottanut sinut lapsekseen ja että Hän haluaa olla sinun rakastava Isäsi.

Siksi sinä tarvitset säännöllisesti Jumalan sanan muistutusta tästä. Teetkin hyvin, jos aivan tietoisesti käytät Jumalan sanaa niin, että saat säännöllisesti kuulla sen puhuvan: Kaikkivaltias Jumala on kerran lähettänyt Poikansa sinun syntiesi sovittajaksi. Jumala ei ole sinulle vihainen. Hän kyllä vihaa syntiä, mutta Hän onkin vuodattanut vihansa maljan Poikansa päälle. Kristuksen uhrikuoleman ja ylösnousemuksen tähden sinulla on sovitettu Jumala, joka ei vihaa sinua, vaan rakastaa. Hän on kasteessa ottanut sinut rakkaaksi lapsekseen. Hän on nyt sinun Isäsi, Poikansa Kristuksen tähden!

Juuri tätä kaikkea meille muistuttaa se erinomainen tapa rukoilla, jota autuas Luther meille Vähässä katekismuksessa suosittelee. Katekismuksen loppupuolella, kohdassa ”Miten perheenisän on opetettava väkeään siunaamaan itsensä aamuin illoin” uskonpuhdistaja opettaa kristittyjä näin:

Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: ”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.” Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Jos haluat, lausu vielä seuraava pieni rukous:

”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet viime yönä varjellut minut kaikesta vahingosta ja vaarasta. Pyydän sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä ja kaikesta pahasta, että tekoni ja koko elämäni olisivat mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.” (Vähä katekismus. Miten perheenisän on opetettava väkeään siunaamaan itsensä aamuin illoin. 1–2.)

Samalla tavoin Luther sitten kehottaa kristittyä myös illalla siunaamaan itsensä ristinmerkillä kolmiyhteisen Jumalan nimeen, lukemaan uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen, sekä vielä samankaltaisen iltarukouksen.

Huomaatko mitä tässä tapahtuu? Ensin siis alkusiunauksessa sanotaan: ”Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun.” Sitten uskontunnustus alkaa sanoilla: ”Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Edelleen Herran rukous alkaa: ”Isä meidän, joka olet taivaissa.” Ja vielä sekä aamu- että iltarukous alkavat sanoilla: ”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta…” Tässä sinulla on valtavan ihana tapa rukoilla! Se on sangen hyödyllinen tapa myös ja juuri siksi, että näin Jumalan sana saa aamuin illoin muistuttaa sinua monta kertaa, että Poikansa Kristuksen tähden kaikkivaltias Jumala on ja haluaa olla sinun rakastava Isäsi! Hän haluaa kuulla sinun, rakkaan lapsensa rukoukset. Hän haluaa antaa sinulle kaikkea sitä, mitä Hän tietää sinun todella tarvitsevan.

Rakas ystävä, älä siksi elämän vaikeuksissa ja lankeemuksissa luota omiin tunteisiisi taikka ajatuksiisi siitä, mikä sinun suhteesi Jumalaan on. Älä myöskään luota, että muistat ja tiedät jumalasuhteesi asian jo tarpeeksi hyvin. Käytä sen sijaan ahkerasti Jumalan sanaa, joka paljon paremmalla tavalla muistuttaa sinua tästä ihanasta evankeliumista ja vahvistaa uskoasi taivaalliseen Isään ja Hänen Poikaansa Kristukseen.

Kun Jumalan sana sitten saa rohkaista sinua näin luottamaan rakastavaan taivaalliseen Isääsi, niin tuo sitten Hänen eteensä lapsen luottamuksessa kaikki tarpeesi. Tuo Hänelle myös se, että et itse edes tiedä, mitä sinä tarvitset. Tuo myös se, että sinä et tiedä Hänen hyvää tahtoaan sinua tai lähimmäisiäsi kohtaan. Pyydä kuitenkin, että niissäkin asioissa tapahtuisi Hänen hyvä tahtonsa samalla tavalla kuin se taivaassa varmasti tapahtuu (Matt. 6:10). Ano Häntä antamaan sinulle niin paljon, kuin sinä tarvitset. Hän näet tahtoo antaa sen sinulle. Etsi kaikessa ensin Hänen valtakuntaansa ja Hänen vanhurskauttaan (Matt. 6:33). Mistä sitä sitten pitäisi etsiä? Jumalan pyhästä sanasta! Sieltä etsi Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan. Ja huuda Pyhää Henkeä avuksi, avaamaan silmäsi näkemään ja ottamaan uskossa vastaan Hänen sanansa ihmeet (Ps. 119:18). Jeesus näet sanoo tässä, että me ihmiset itsessämme olemme pahoja. Älä siksi rukoile ainoastaan maallista hyvää, vaan myös ja ennen kaikkea Pyhän Hengen valoa ja työtä, että saisit evankeliumin valossa selvästi nähdä Jumalan äärettömän lunastusarmon Kristuksessa. Tätä sinun ei tarvitse turhaan pyytää tai etsiä. (Bäck, Johannes: Terveellinen oppi. 5:ntenä Pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina [Luuk. 11:1-13].) Jeesus näet lupaa, että jos etsit, niin saat myös löytää. Sanansa kautta Hän antaa Pyhän Hengen yhä uudestaan toimia elämässäsi. Toki on myös varma, että elämässäsi joudut kokemaan hetkiä, jolloin taivaallinen Isäsi tuntuu kätkeytyvän sinulta. Mutta juuri siksi Herra kehottaakin sinua kolkuttamaan. Kolkuta vain ja luota sanaan: sinulla on taivaallinen Isä, joka lupaa avata sinulle. (Luuk. 11:9.10) Aamen.