24. sunnuntai helluntaista (3. vsk), Matt. 17:24–27

Kristus maksoi koko hinnan

Tämän päivän evankeliumissa puhutaan veron maksamisesta Israelin temppelille. Puhutaan veronkerääjistä, jotka kysyvät Pietarilta, maksaako Jeesus tätä temppeliveroa. Kun Pietari sitten tulee Jeesuksen luo, heti Herra jatkaa keskustelua temppeliverosta. Mistä tämä evankeliumi meille oikein puhuu?

Temppeliverokäytäntö

Vanha testamentti kertoo, että Israelissa temppeliveron maksaminen liittyi kansan katselmukseen. Tällä katselmuksella tarkoitetaan käytännössä armeijan kutsuntoja, siis tilannetta, jossa palvelukseen tulevat sotilaat lasketaan ja tarkastetaan. Toinen Mooseksen kirja (2. Moos. 30:11–16) kertoo, että Jumalan kansasta kaikkien 20 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien miesten tuli osallistua tällaisiin kutsuntoihin, katselmukseen. Nämä miehet tulivat palvelemaan Israelin armeijassa. Heistä tuli jalkaväen sotilaita, miekkamiehiä, jousimiehiä, hevosmiehiä. He eivät kuitenkaan olleet mikä tahansa joukkio. He kuuluivat joukko-osastoon nimeltä צְבָאוֹת יְהוָה (sevaot JHWH) ”Herran sotajoukot” (2. Moos.12:41). Näiden miesten tehtävänä oli siis palvella itseään Herraa. Jotta he saattoivat tulla ylipäällikkönsä, pyhän Herran läsnäoloon, heidän synneistään oli annettava sovitus. Siksi jokaisen näistä miehistä tuli katselmuksen yhteydessä maksaa puoli sekeliä hopeaa temppelille. Tämä maksu hankki heille sovituksen heidän hengestään. Nimittäin tämä pieni määrä hopeaa käytettiin temppelin ylläpitoon (2. Kun. 12:4–5) ja uhripalveluksen toimittamiseen. Tällä hinnalla hankittiin näkyleivät, jokapäiväiset ruokauhrit ja syntiuhrit Israelin puolesta. Näillä uhreilla kansa siis sovitettiin Jumalan kanssa, ja niin nämä miehetkin saattoivat synnit sovitettuna tulla Herran sotajoukkoihin, Herran palvelukseen.

Tämä siis on nyt sen veronkannon taustalla, josta evankeliumi puhuu. Jeesuksen aikana tätä temppeliveroa kerättiin vuosittain. Määrätty veroraha oli δίδραχμον (didrakhmon), pieni kahden drakman kolikko, yhteensä noin viisi grammaa hopeaa. Joka maaliskuussa, kuun puolivälistä eteenpäin tätä temppeliveroa alettiin kerätä Jerusalemin ulkopuolisilla alueilla. Pääkaupungissa veronkanto alkoi 10 päivää myöhemmin. Tässä tehtävässä evankeliumitekstimme veronkerääjätkin nyt olivat. Tapaamme heidät kaukana Jerusalemista ja Jumalan temppelistä. Tapaamme heidät pohjoisessa Kapernaumin kaupungissa, siis siellä missä Jeesuskin asui.

”Pojat” eivät maksa veroa

Pietari varmaan siinä käveli Kapernaumin katua pitkin, kohti Jeesuksen majapaikkaa. Temppeliveron kerääjät tulivat häntä matkalla vastaan. Nämä tunsivat Pietarin yhdeksi Jeesuksen opetuslapsista ja kysyivät häneltä: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroja, eikö?” Pietari, joka jo pidemmän aikaa oli ollut Jeesuksen seurassa, tiesi vastata: ”Kyllä hän maksaa.” Pietari jatkoi matkaansa Jeesuksen luo. Tullessaan sisään, hän ehti tuskin tervehdystä lausua, kun Herra jo kysyi: ”Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?” (Matt. 17:25b) Jeesus tiesi kaiken, mistä Pietari oli kadulla keskustellut. Nyt Hän jatkoi keskustelua. Tarkkaan ottaen Herra puhuu tässä ”pojista” ja ”vieraista”. Hän siis kysyy: ”Keiltä maan kuninkaat ottavat tullin tai veron? Pojiltaan vai vierailta?” Ja Pietari tietää vastauksen: kuninkaat keräävät veroja vierailta. Näinhän maailmassa usein onkin: kuninkaiden pojat tai lapset eivät maksa veroja; veroilla kuninkaallisen perheen elämä juuri rahoitetaan. Tullit ja verot kerätään tavallisilta kansalaisilta. Kuninkaan pojat ovat vapaat veroista. Mutta miksi Jeesus kysyi tällaista? Kun Hän puhuu Pojista, niin keistä Hän tässä puhuu?

Kristus on Poika

Kun Herra puhuu kuninkaiden pojista, Hän puhuu ensinnäkin itsestään. Jeesus itse on Poika, oikein isolla P-kirjaimella. Hän on Daavidin Poika ja Abrahamin Poika, niin kuin Matteus evankeliuminsa alussa kirjoittaa: ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, syntykirja.” (Matt. 1:1) Jeesus on myös Jumalan Poika. Taivaallinen Isähän itse sanoo: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” (Matt. 3:17) Tätähän Pietarikin tunnustaa: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” (Matt. 16:16) Jeesus on myös Ihmisen Poika, millä tarkoitetaan, että Hän on Messias. Hänhän sanoo: ”Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin”. (Matt. 17:22) Nyt Jeesus siis sanoo, että kuninkaan pojat eivät maksa veroa. Kuninkaalla Hän tarkoittaakin tässä todellista kuningasta, taivaan Kuningasta. Ja tässä nyt on tämän Kuninkaan Poika, elävän Jumalan Poika: tässä on Jeesus Kristus. Niinkuin maallisten kuninkaiden pojat ja lapset eivät maksa veroja, Kristuksenkaan ei tarvitse maksaa omasta puolestaan temppeliveroa. Eihän hän tarvitse sitä sovitusuhria joka tuolla maksulla hankittiin. Ei Hän tarvitse sovitusta, Hänhän on synnitön Jumalan Poika, itse Herra taivaasta!

On myös muita poikia

Mutta sitten huomaamme Jeesuksen puheesta merkillisen asian: Kun Herra puhuu tässä ”pojista”, Hän ei puhu ainoastaan itsestään. Hänhän kysyy: ”Keiltä maan kuninkaat ottavat tullin tai veron? Pojiltaan vai vierailta?” Hän puhuu pojista, siis monista pojista. On siis olemassa muitakin poikia kuin Hän itse. On olemassa muitakin, joiden ei tarvitse maksaa temppeliveroa. Nyt kysymme ensinnäkin: Keitä nämä ovat? Keitä ovat ne muut pojat, jotka ovat vapaat temppeliverosta? Ja toiseksi: miksi heidän ei enää tarvitse maksaa veroa temppeliin, sovitusmaksuksi hengestään?

Ensiksi: Vanhan liiton temppeli oli Jumalan kohtaamisen ja ilmestymisen paikka. Se oli esikuva siitä todellisesta Temppelistä – isolla T-kirjaimella – temppelistä, joka oli nyt tullut tähän maailmaan. Jeesuksessa Kristuksessa kaikille oli nyt avoinna ovi Jumalan kohtaamiseen, niinkuin Hän sanoo: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.” (Joh. 14:9). Jeesuksessa Kristuksessa Jumala on itse tullut meidän luoksemme. Hän on עִמָּנוּ אֵל (´immanu El), ”Jumala meidän kanssamme” (Matt. 1:23). Siksi Hän sanookin itsestään: ”Tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi” (Matt. 12:6). Kun Jeesus tässä siis puhuu Pietarille, Vanhan temppelin aika on siis jo lopuillaan. Kristuksessa tilalle on tullut uusi Temppeli, todellinen Jumalan läsnäolon paikka. Toiseksi: Juuri ennen tätä temppeliveron maksamisesta kertovaa kohtaa Jeesus sanoo: ”Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.” (Matt. 17:22b–23a) Ja heti tämän jälkeen alkaa puhe temppeliveron maksamisesta. Heti tämän jälkeen Herra sanoo, että poikien ei enää tarvitse maksaa tätä veroa. Tämä tarkoittaa: aivan pian Kristus annetaan ihmisten käsiin, aivan pian Hänet tapetaan ja sitten Hän nousee ylös kuoleman voittajana. Hän on itse tullut uhriksi kaikkien ihmisten kaikkien syntien edestä. Siksi temppelissä uhrattavia syntiuhreja ei enää tarvita. Siksi ei tarvita enää myöskään sitä temppeliveroa, joka oli tarkoitettu temppelin uhrien hankkimiseen. Kristuksessa annetaan kertakaikkinen uhri koko maailman syntien edestä. Jeesus on tullut maksamaan kalleimman hinnan, antamaan henkensä lunnaiksi monien edestä (Matt. 20:28).

Nyt kun Pietari ja Jeesus tässä keskustelevat, Herra on vasta matkalla noihin kärsimysviikon tapahtumiin. Hän on vasta matkalla uhrikuolemaansa ristillä. Kuitenkin jo nyt opetuslapset ovat Jeesuksen kanssa. Jo nyt he uskovat Jeesukseen, Jumalan Poikaan. Uskon kautta tähän Jumalan Uhrikaritsaan nämä miehet ovat jo nyt Taivaallisen Kuninkaan poikia, Isän lapsia. Jeesus on kyllä Jumalan varsinainen Poika, mutta Hänen kauttaan ja Hänessä myös opetuslapset ovat poikia. Poikia he eivät ole luonnostaan tai siksi, että he kuuluvat juutalaiseen kansaa. Opetuslapset ovat ikään kuin adoptiopoikia, mutta kuitenkin aivan varmasti poikia. Heidän henkensä puolesta annettavan kertakaikkisen sovitusuhrin tähden heidät on otettu suuren Kuninkaan omiksi lapsiksi. Siksi he ovat myös täysin vapaita eikä kukaan voi heiltä vaatia temppeliveroa heidän henkensä lunnaiksi. Syntien sovitusta temppelissä ei enää tarvita. Todellinen syntien Sovittaja ja heidän henkensä lunastaja Jeesus Kristus on heidän kanssaan!

Jeesus maksaa temppeliveron

Jeesus ei kuitenkaan sano Pietarille: ”Koska me olemme vapaat, niin annetaan koko temppeliveron olla. Ihmetelkööt siellä, miksi me emme maksa.” Ei, Jeesus ei sano näin. Hän itse asiassa aikoo maksaa veron Jerusalemin temppeliin, niin kuin Hän ennenkin oli tehnyt. Hän ei toimi näin siksi, että maksaminen olisi välttämätöntä Hänelle tai Pietarille. Hänhän on Jumalan Poika, ja Hänessä Pietarikin on päässyt Jumalan poikien joukkoon. Mutta Jeesus näkee, etteivät juutalaiset ole vielä ymmärtäneet, että heidän odottamansa Messias on jo tullut. Jos Jeesus nyt jättäisi veron maksamatta, kansa ei ymmärtäisi todellista syytä tähän. Hehän vielä odottivat kertakaikkista syntien sovittajaa, Messiasta, ja odottaessaan noudattivat temppelin uhrikäytäntöä. Jos Jeesus ei maksaisi, juutalaiset varmasti virheellisesti luulisivat, että Hän on ylimielinen Jumalan temppelin asiaa kohtaan. Näin he ehkä saattaisivat laittaa luukun kiinni myös evankeliumilta. He eivät ehkä enää tahtoisi kuullakaan todellisesta Temppelistä, Jeesuksesta Kristuksesta. Tätä Jeesus ei tahdo, ja siksi Hän vielä toistaiseksi maksaa veron.

Jeesus on maksanut kaiken

Sinäkin saat nyt Pietarin kanssa uskoa, että Messias on jo tullut. Enää sinun ei tarvitse miettiä, minkälaisilla teoilla tai maksuilla yrittäisit suorittaa sovituksen hengestäsi. Totta on, että syntiesti tähden tarvitset sovitusmaksua hengestäsi. Ilman sitä ei sinullakaan olisi pääsyä Taivaallisen Isän, Pyhän ja kaikkivaltiaan Jumalan yhteyteen, Hänen joukkoihinsa. Mutta Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika on sinun syntivelkasi tähden maksanut sovitushinnan. Hän on maksanut koko hinnan sinun hengestäsi Isälle. Tähän lunastusmaksuun ei riittänyt mikään hopeakolikko. Sinun kalliin henkesi edestä tarvittiin enemmän, paljon enemmän. Mutta enemmän Herra myös maksoi. Sama Pietari, joka keskusteli sovitusmaksusta Herran kanssa, kirjoittaa: ”tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan”. (1. Piet. 1:18–19) Kristuksen ristin veressä sinun kaikki syntisi – niin, sinun koko syntisyytesi – se on kokonaan sovitettu. Tämän täydellisen uhrin tähden sinullekin on nyt valmistettu paikka Jumalan poikien, Jumalan lasten joukossa. Ajattele, saat sanoa itsellesi: Minä olen Jumalan lapsi! Tästä ihmeestä, tästä valtavasta lahjasta saat kiittää ja ylistää Herraa! Monta päivää kyllä tulee, jolloin sinä et voi tuntea tätä lapseuttasi. Perkele haluaisi usein muistuttaa sinua synneistäsi. Se tulee sanomaan sinulle: ”Ei tuo vielä riitä! Sinun pitää koettaa parantaa itsesi, että kelpaat Jumalalle. Sinun pitää itse maksaa lunastusmaksusi!” Mutta tuollaisina hetkinä saat rohkeasti julistaa itsellesi: ”Jumalan Poika Kristus on tullut maailmaan, ja Hän on tullut juuri minun vuokseni! Hänessä minun syntini on sovitettu! Tämän sovitusuhrin tähden minä olen taivaallisen Isän rakas poika, minä olen taivaallisen Isän rakas tytär!” Näin saat itsellesi julistaa. Ja niin se on! Kristuksessa sinun sovitusmaksusi on jo kokonaan maksettu, eikä mitään muuta maksua enää tarvita! Sinä kuulut niihin, joista Kristus sanoo: ”Lapset ovat siis vapaat.” Näin sovitettuna Herra on ottanut sinut omaan yhteyteensä, omaan läsnäoloonsa. Suuressa kutsuntatilaisuudessa, kasteesi hetkellä Hän on kutsunut sinut nimeltä ja tehnyt sinut omaksi lapsekseen. Saat kuulua siihen joukkoon, jota kutsutaa nimellä צְבָאוֹת יְהוָה (sevaot JHWH), Herran joukko, Herran kansa. Hän on tehnyt sinut oman seurakuntansa jäseneksi. Saat olla suuren Ylipäällikkösi palveltavana. Hän on palvellut sinua varustamalla sinut. Hän on varustanut sinut Jumalan koko sota-asulla (Ef. 6). Sanassaan Herra antanut sinulle totuuden vyön. Uskon kautta, Kristuksen tähden Hän on pukenut sinut vanhurskauden haarniskaan. Hän on antanut sinulle kengiksesi alttiuden Kristuksen evankeliumille. Kasteessa Hän on antanut sinulle uskon kilven. Se suojaa sinua tänäänkin Perkeleen ampumilta palavilta nuolilta. Herra suojaa sinua pelastuksen kypärällä. Sinun aseenasi kaikkea pahaa vastaan on Hengen miekka, Jumalan Pyhä sana. Herra antaa sinulle kaikki lahjansa. Kristuksessa sinut on kokonaan sovitettu. Saat iloisesti ja turvallisesti palvella Herraa Hänen joukoissaan. Elämän taisteluissakin Herra itse suojelee ja varjelee sinut kaikesta pahasta. Hänen rauhaansa saat nyt jäädä. Aamen.

(Saarna on pidetty Samuel-yhteisössä Lahdessa 11.11.2012.)