23. sunnuntai helluntaista (3. vsk), Fil. 1:6–11

Jumalan työ on alkanut – Jumalan työ jatkuu

Kristuksessa pyhät

Kirkkovuosi on edennyt pitkälle: eilen vietimme pyhäinpäivää. Ehkä jotkut teistä kävitte hautausmaalla, muistelitte poisnukkuneita rakkaita. Mieleen tuli heidän elämänsä, se aika jota yhdessä saatiin elää. Ehkä mieleen tuli myös heidän kuolemansa. Pysähdyit: Ruumiin kuolema on tosiasia. Elämä tässä ajassa on kovin rajallinen. Pyhäinpäivä on terveellinen muistutus tästä.

Mutta pyhäinpäivä on paljon muutakin. Nimittäin, ei kuoleman muistamisen päivä vielä välttämättä tarkoita kristillistä juhlapäivää. Kuoleman edessä pysähtyvät muutkin kuin kristityt. Ajatellaan esimerkiksi kaukoidän buddhalaisia: hekin ovat Kristukselle kovin rakkaita, kaikki kalliisti lunastettuja. Mutta missä ei tunneta elävää Jumalaa, siellä ei myöskään uskota kuolleiden ylösnousemukseen tai iankaikkiseen elämään. Silti buddhalaisetkin pitävät tarkkaan kiinni tietyistä hautausmenoista, vainajan muistotilaisuuksista, hautajaisten vuosipäivistä, seitsenvuotispäivistä ja niin edelleen. Näistä he pitävät kiinni paljon tarkemmin kuin me konsanaan. Näissä juhlissaan he kunnioittavat vainajan muistoa, niin, he aivan palvovat kuolleiden omaistensa henkiä. Näin siis ei kuoleman muistamisessa itsessään ole välttämättä mitään erityisen kristillistä.

Kristillisen pyhäinpäivän ajatus ei olekaan pelkkä poisnukkuneiden muistaminen. Pyhäinpäivänä saamme juhlia sitä todellisuutta, että me Kristityt olemme Kristuksessa pyhiä. Niin, kun sinäkin uskot Kristukseen ja olet kasteessa otettu Hänen omakseen, silloin sinäkin todella olet pyhä, Kristuksen tähden! Toki sinä tunnet vielä itsessäsi muutakin kuin pelkkää pyhyyttä. Onhan sinussa vielä vanha ihminenkin olemassa. Mutta pyhä Jumalan Poika, Jeesus Kristus on ottanut sinun syntisi itseensä. Hän on kantanut sen. Jeesuksessa sinä saat kuulua ”pyhien yhteyteen”. Nimittäin pyhien asioiden yhteydessä, sanan ja sakramenttien yhteydessä Herra on myös lahjoittanut sinulle oman pyhyytensä. Uskon kautta, Kristuksen tähden olet tullut Hänen omakseen. Niin sinuakin voitaisiin nyt kutsua nimellä Pyhä Matti, Pyhä Tiina, Pyhä Harri. Tämä on pyhäinpäivän ihmeellinen sanoma, Jeesuksen lahjapyhyys! Mutta vielä on muutakin:

Kaikilla Kristuksen omilla ja Hänen pyhittämillään on myös iankaikkinen elämä. Näin on niillä uskovilla, jotka ovat jo siirtyneet tästä ajasta ikuisuuteen. Tämähän meitä siellä haudalla käydessämme lohduttaakin: rakas lähimmäinen on päässyt perille! Mutta ikuinen elämä on myös meillä, jotka vielä elämme tässä maailmassa! Me elämme jo nyt iankaikkista elämää, niinkuin Herra itse sanoo: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16) Uskovana sinulla on se jo! Eikä kuolemakaan voi sinua tästä Elämästä erottaa. Herrahan sanoo myös: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” (Joh. 11:25–26) Kristuksen omana saat myös kuulua Hänen Ruumiiseensa toisten uskovien pyhien kanssa. Tätäkin tarkoittaa se, että me tunnustamme ”pyhäin yhteyden”. Saat toisten pyhien kanssa kuulua yhteen, pyhään ja apostoliseen kirkkoon, Jumalan Seurakuntaan. Tämä seurakunta on siitä merkillinen, että se ylittää jopa kuoleman rajan. Niinhän me ehtoollisliturgiassa tunnustammekin: messussa me ylistämme Jumalaa enkelien ja kaikkien pyhien kanssa! Kun vietämme messua, niin täällä kirkossa emme ole vain me. Täällä on Kristus sanassaan. Täällä on taivaan enkelien lukematon joukko. Ja sitten täällä on myös niiden perille päässeiden juhlajoukko, joiden nimi on kirjoitettuna taivaassa (Hepr. 12:22–23). Ja kun me laulamme ”Pyhä Pyhä Pyhä”, emme laula vain me, vaan koko tämän joukon kanssa yhdessä ylistämme Kolmiyhteistä Jumalaa. Tähän seurakuntaan sinäkin saat Kristuksessa kuulua jo nyt. Me olemme kaikki yhdessä osalliset samasta iankaikkisesta elämästä Kristuksessa.

Jumalan työ ihmisessä

Tämä kaikki on mahdollista, koska Jumala on alkanut sinussa hyvän työnsä. Päivän epistolassa Herra sanoo Apostolin suulla: ”varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.” (Fil. 1:6) Jumala on aloittanut sinussa hyvän työnsä. Tämä aloittaminen tarkoittaa kyllä sitäkin, että se hyvä, mikä kristityssä on, ei ole aina ollut. Tässä maailmassa se ei ole ihmiselle luontaista. Armossaan Jumala on kyllä luonut ihmisen niin, että tämä eläisi läheisessä yhteydessä Hänen kanssaan. Mutta ihminen on langennut pois tästä yhteydestä. Siksi ihminen – olkoon hän kuka tahansa – omine neuvoineen elää ilman Jumalaa. Toisin sanoen omista lähtökohdistaan ihminen elää Jumalan hyvän tahdon vastaisesti. Sellaisessa tilassa olevalle tämä raamatunkohta on kyllä kauhea. Sanahan sanoo: Kristuksen Jeesuksen päivä tulee. Se tarkoittaa: Kaikki ei ole tässä! Elämä tässä maailmassa –  kaikkine kauniine ja kipeine puolineenkin – se tulee päätökseensä! Kristus tulee takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita! Olisi hirveää, jos tuona päivänä joutuisimme kohtaamaan Herran vain omista inhimillisistä lähtökohdistamme. Olisi hirmuista omine neuvoineen langeta elävän Jumalan käsiin (Hepr. 10:31).

Mutta nyt sana sanookin kristityille, siis myös sinulle: Jumala on alkanut työnsä sinussa! Huomaatko, kyse on Jumalan työstä. Hän on tahtonut tehdä tämän työnsä sinussa. Toiseksi sana sanoo, että Jumala myös tahtoo saada työnsä päätökseen sinussa. Nyt me kysymme: Mitä ja minkälaista tämä Jumalan työ on?

Jumalan kertakaikkinen työ: vanhurskaaksi lukeminen

Yhtäältä tämä Jumalan työ sinussa on kertakaikkinen: Jumala on siis kertakaikkisesti aloittanut sen. Kertakaikkisella veriuhrillaan (Hepr. 7:27) Jeesus Kristus on sovittanut sinun syntisi Golgatalla! Hänen työnsä ristillä, se on täytetty (Joh. 19:30). Ja Hän on noussut ylös. Tämän Kristuksen sovitustyön ansion ja hyödyn Jumala on nyt lukenut sinun hyväksesi. Hän on tehnyt sen evankeliumin sanan ja pyhän kasteen kautta. Näissä Hän on uudestisynnyttänyt sinut. (1. Piet. 1:23; Tiit. 3:5) Tämäkin on kertakaikkinen tapahtuma. Tämä työ on saatettu loppuun! Kastettuna ja uskovana sinä olet Jumalan valtakunnan kansalainen. Sinä olet uudestisyntynyt Jumalan lapsi, Kristuksen veli ja sisar, kuninkaallisen papiston jäsen (1. Piet. 2:9; Ilm. 5:10). Kasteessasi olet kaikkinesi puettu Kristukseen (Gal. 3:27), sinut on verhottu Hänen pyhyyteensä! Siksi – niinkuin vanhastaan sanotaan – kun Jumala katsoo sinua, Hän ei enää näe sinussa sitä, mikä on sitä omaa vanhaa sinua. Hän näkee sinussa ainoastaan Kristuksen pyhyyden. Sinulle ei enää lueta tuomiota synneistäsi; sinulle on jo luettu Kristuksen vanhurskaus. Tämä on Jumalan työtä ja se on loppuun saatettu! Jumalan silmissä sinä olet kokonaan vanhurskas ja pyhä, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden!

Jumalan vähittäinen työ: uskovan uudistuminen

Ja sitten toisaalta: Jumalan työ sinussa myös jatkuu edelleen. Sanahan sanoo: ”varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.” (Fil. 1:6) Kristus siis on sovittanut syntisi kokonaan, olet sanassa ja kasteessa saanut tämän sovituksen itsellesi. Jumala lukee sinut täydellisen vanhurskaaksi. Ja samalla kuitenkin huomaat, että et ole vielä vapaa synnistä. Vanha ihmisesi on vielä tallella. Se ei haluaisi olla hiljaa. Päinvastoin se halajaa monenlaista, mikä on Jumalan tahtoa vastaan. On juuri niinkuin Apostolikin kirjoittaa: ”Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.” (Room. 7:15) Siksi sinäkin tarvitset joka päivä syntien anteeksiantamusta. Joka päivä tarvitset Jumalan armoa Kristuksessa. Luterilaiset tunnustuskirjamme puhuvat tästä selkeästi. Yksimielisyyden ohjessa, kohdassa perisynnistä, sanotaan näin:

Tämä peritty turmelus on niin suuri ja hirmuinen, että Jumala yksin Herran Kristuksen tähden voi peittää sen silmillään ja antaa sen anteeksi, kuten hän tekee kastetuille, uskoville ihmisille. Sen vääristämä ja turmelema ihmisluonto voidaan parantaa vain yhdellä tavalla: Pyhän Hengen täytyy synnyttää ja luoda ihminen uudeksi. Tämä uudistuminen pannaan tässä elämässä vasta alulle; tulevassa elämässä se on oleva täydellinen. (Yksimielisyyden ohje. Täydellinen selitys. 1. Perisynti, 14.)

Huomaatko, millainen kahtalaisuus sinun kristityn elämääsi vallitsee? Yhtäältä olet siis Jumalan silmissä kokonaan pyhä ja vanhurskas. Olethan tämän lahjan saanut Jeesuksessa omaksesi, aivan kerta kaikkiaan! Ja samalla sinun hengellinen uudistumisesi on tässä synnin maailmassa vasta alkavaa ja vähittäistä. Itsessäsi olet vielä syntinen, oman pyhyytesi suhteen vasta matkalla. Onkin sanottu, että kristitty on aina prosessissa tullakseen siksi, mitä Jumala sanoo hänen jo olevan. Tai niinkuin tuttu ja osuva sanonta kuuluu, jo nyt olet pyhä ja vanhurskas Kristuksen tähden. Samalla tämä kaikki on ei vielä. Se on siis jotakin, joka tulee täydelliseksi vasta Kristuksen Jeesuksen päivänä, kun meidät toisten pyhien kanssa kutsutaan ylösnousemukseen, Herraa vastaan (1. Tess. 4:17).

Armonvälineet – pyhityksen välineet

Herra on siis alkanut sinussa työnsä jo nyt! Olet jo nyt saanut kaikki Hänen lahjansa! Kuitenkin Jumalan työn sinussa on määrä vielä jatkua. Ja nyt onkin aivan keskeistä kysyä: miten tämä Jumalan työ pääsee jatkumaan? Miten Herra voisi jatkaa hyvää työtään sinussa? Tämä tapahtuu siten, että säännöllisesti tulet evankeliumin vaikutuspiiriin! Siten, että sinä elät evankeliumin vaikutuspiirissä! Missä ja miten tämä sitten tapahtuu? Martti Luther puhuu tästä ihanassa, evankelisessa teoksessaan Schmalkaldenin opinkohdat. Luther kirjoittaa:

Otamme nyt uudestaan puheeksi evankeliumin, joka antaa neuvon ja avun syntiä vastaan monella eri tavalla, sillä Jumala on armossaan tuhlailevan rikas: Ensiksikin evankeliumi vaikuttaa suullisena sanana, kun koko maailmaan julistetaan syntien anteeksiantamus; tämä on evankeliumin varsinainen virka. Toiseksi se vaikuttaa kasteena. Kolmanneksi pyhänä alttarin sakramenttina. Neljänneksi avainten valtana sekä myös veljien keksinäisessä keskustelussa ja rohkaisussa: ”Missä kaksi on kokoontunut…” (Matt. 18:20). (Schmalkaldenin opinkohdat. Kolmas osa. 4. Evankeliumi.)

Toisin sanoen – niinkuin äsken huomasimme – kasteessasi sinä olet jo tullut evankeliumista osalliseksi. Siinä Jumalan työ sinussa on alkanut. Sitten kun kuulet evankeliumin saarnaa, siinä Herra julistaa sinulle synnit anteeksi. Uudelleen ja uudelleen Hän julistaa anteeksi kaiken se, mikä sinussa vielä on puutteellista ja vajaata. Nytkin minä tässä julistan sinulle, joka muserrut syntitaakan alle: Kristuksessa sinun syntisi on annettu anteeksi! Tässä evankeliumin sanassa Jeesus Kristus on itse läsnä. Ja kun kuulet Hänen sanaansa, Pyhä Henki vaikuttaa sinussa. Näin Jumalan työ sinussa pääsee etenemään. Kun sitten käyt ehtoollisella, saat ottaa vastaan evankeliumin sanan näkyvässä muodossa, saat itsensä Kristuksen. Siinäkin Hän tekee sinussa uudistavaa työtään. Kun tunnustat syntisi ja otat uskossa vastaan kuulemasi synninpäästön sanat, silloin evankeliumi taas tekee työtään sinussa. Olet tervetullut oikein usein käyttämään ripin lahjaa! Se on todella evankeliumia täynnä oleva lahja sinulle, Kristukselta. Pastorin korva, joka siinä kuulee sinun synnintunnustuksesi, ei olekaan enää hänen, vaan itsensä Kristuksen korva. Jeesus kuulee tunnustuksesi ja Häneen sinun syntisi jää. Pastorin suulla Herra itse julistaa syntisi anteeksi, julistaa sinut kokonaan vapautetuksi. Näin Jumala taas tekee työtään sinussa. Ja lopuksi, evankeliumin ja Jumalan työn vaikutuspiirissä olet myös silloin, kun toisten kristittyjen kautta saat osaksesi rohkaisua ja tukea uskossasi Kristukseen. Puhukaamme mekin siksi toisillemme usein evankeliumia syntien sovittajasta!

Näissä kaikissa Herra itse siis jatkaa hyvää työtään sinussa. Ja kun käytät näitä evankeliumin välineitä, voit myös turvallisesti odottaa Kristuksen päivää. Sinä kyllä tunnet vielä heikkoutesi ja syntisi. Mutta kun uskossa käytät Herran antamia evankeliumin välineitä, niin silloin vastuu sinusta on Hänellä. Vastuu uudistumisestasi on Hänellä. Ota Hänen lahjansa uskossa vastaan! Näissä evankeliumin välineissä Herra tahtoo tehdä työtään sinussa. Eikä Hän ei jätä työtään kesken, vaan varmasti täyttää sen Kristuksen päivään mennessä! Tuona päivänä saamme Kristuksen omina nousta kuolleista, saamme kirkastetun ruumiin. Tuona päivänä, matkalla oleminen päättyy. Silloin et enää ole yhtäaikaa vanhurskas ja syntinen. Silloin olet ainoastaan vanhurskas. Silloin Herran pyhittävä työ sinussa on tullut päätökseen. Silloin saat kasvoista kasvoihin nähdä Kristuksen ja kaikki uskossa poisnukkuneet rakkaat. Tuota päivää saamme nyt vielä uskossa odottaa. Mutta samalla sinä saat jo nyt katsoa siihen työhön, jota Herra sinun elämässäsi tekee sanansa ja sakramenttiensa kautta. Se kaikki on todellista! Se on tässä! Se on varmaa! Se on lahjaa! Saat ottaa sen uskossa vastaan, jo nyt! Siinä on sinun pelastuksesi! Siinä on sinun vanhurskautesi, sinun pyhityksesi, sinun ikuinen elämäsi! Ja siinä tämä kaikki on sinun jo nyt! Tämä kaikki on Jumalan työtä, Kristuksen tähden. Aamen.

(Saarna on pidetty Samuel-yhteisössä Lahdessa sekä Heinolan jumalanpalvelusyhteisössä 4.11.2012.)

Mainokset