4. paastonajan sunnuntai (2. vsk), Joh. 6:24–35

Katoava ruoka ja iankaikkinen Ruoka

Johdanto

Päivän evankeliumissa Herramme puhuu meille kahdenlaisesta ruoasta. Hän puhuu katoavasta ruoasta, ja sitten sellaisesta ruoasta, joka pysyy iankaikkiseen elämään. Nyt me tarkastelemme, mitä Herra meille näistä kahdesta erilaisesta ruoasta sanoo.

Katoava ruoka

Ensin puhumme katoavasta ruoasta. Mitä se on? Se on tietenkin sitä ruokaa, jota me jokapäiväisessä elämässämme tarvitsemme, jota joka päivä syömme. Se on kaikkea sitä, mistä me odotamme ravitsemusta ruumiillemme ja maalliselle elämällemme. Tästä ruoasta Jeesus sanoo: ”Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa”. (Joh. 6:27a) Mitä Herra tällä tarkoittaa? Tarkoittaako Hän, että kristittyinä meidän tulisi välttää syömistä? Tai pitäisikö meidän välttää ruoan tai jokapäiväisen elatuksen hankkimista? Vaatiiko Herra meitä toimimaan niin kuin vaikkapa varhaisen kirkon ajan erämaaisät, jotka omistivat elämänsä mietiskelylle autiomaan hiljaisuudessa, jonne he olivat paenneet maallisen elämän kiusauksia. Siellä he saattoivat viettää vuosikymmeniäkin ankarassa paastossa, keskittyen vain hengelliseen harjoitukseensa. Tätäkö Herramme tässä meiltä edellyttää? Ei ystävät. Ei Herra Jeesus tarkoita, että jokapäiväinen leipä olisi pahasta, tai että tarpeellinen syöminen ja juominen olisi jotakin hylättävää. Jos katsomme tämän saman luvun, Johanneksen kuudennen luvun ensimmäisiä jakeita, siellä Herra nimenomaan ruokkii leivällä viisituhatta miestä. Viidestä ohraleivästä ja kahdesta kalasta Hän ihmeellisellä tavalla luo nälkäisille riittävästi ruokaa, vielä valtavasti ylikin. (Joh. 6:1–15) Ei Herra siis väheksy ruumiillista leiväntarvetta eikä mitään luotua. Hänhän on itse luonut kaiken tämän, kaiken mitä me elääksemme tarvitsemme. Hän tahtoo antaa sitä sinullekin, juuri niin paljon kuin sinä tarvitset. Siksi Hän ei kiellä sinua tekemästä työtä hankkiaksesi jokapäiväistä leipää. Nimittäin myös työntekosi kautta Hän tahtoo antaa sinulle sen leivän, jonka tarvitset. Ja jos sinulla ei tällä hetkellä ole työtä, niin ei Herra siltikään jätä sinua vaille ajallisia tarpeitasi. Päinvastoin, Hän aivan käskee sinua pyytämään jokapäiväistä leipää rakkaalta taivaalliselta Isältä. Totta kai Hänen Isänsä siis myös tahtoo antaa tarvitsemasi leivän. Se on Hänen lahjaansa sinulle. Mikään ruoka tai juoma, mikään luotu ei siis ole väheksyttävää tai pahaa. Se kaikki on iloisesti ja kiitoksella vastaanotettavaa, niin kuin Herra apostolin suulla painottaakin: ”Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.” (1. Tim. 4:4–5)

Mutta mitä Jeesus sitten tarkoittaa kun Hän evankeliumissa sanoo ”Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa”? (Joh. 6:27a) Hän tahtoo sanoa: Ruumiillinen ruoka ravitsee ihmistä vain pienen hetken ja sitten se käy turhaksi. Kalleimmatkin ruoat ja juomat – olivat ne sitten miten arvokkaista raaka-aineista tahansa, taikka miten hienojen reseptien mukaan valmistettuja tahansa – hyvin pian ne kaikki muuttuvat alhaisimpaan muotoon, mitä maa päällään kantaa. Ja tämä koskee paitsi ruokaa, myös kaikkea muuta, mitä sinä tässä maailmassa omistat. Kaikki omaisuus mitä sinulla on, kaikki se menettää uutuuden viehätyksensä ja rahallisen arvonsa. Niin käy sinun uudelle kosketusnäyttökännykällesi, uudelle autollesi, niin käy myös aivan tavalliselle ja vaatimattomalle omaisuudellesi, asunnollesi tai vaatteillesikin. Lopulta se kaikki käy turhaksi. Sitten se myös ruostuu, lahoaa ja hajoaa.

Kaikki luotu siis on kyllä Jumalan hyvää lahjaa, eikä mikään siitä ole hylättävää. Mutta eikö tässä nyt aivan piirry eteesi se, miten katoavaa tämä kaikki kuitenkin on? Se on annettu sinulle tätä maallista elämääsi varten. Sinun tämä elämäsi tässä ruumiissa – tässä syövässä, juovassa ja luomisen lahjoista nauttivassa ruumiissasi – tämä elämäsikin loppuu. Jos Herran tulo vielä viipyy, niin sinä kuolet, olit sitten vanha tai nuori. Ja kuolemasi päivänä ei millään ruoalla tai maallisen elämän asioilla ei ole sinulle enää mitään merkitystä. Silloin merkitystä on aivan muilla asioilla. Ja siksi Herramme Jeesus nyt sanookin: Älä kiinnitä sydäntäsi mihinkään katoavaan hyvään, ruokaan, juomaan, taloon, kesämökkiin, autoon, harrastusvälineisiin, mihinkään. Saat toki iloisesti käyttää niitä, mutta älä laita niitä etusijalle elämässäsi. Tämä kaikki näet katoaa, ja silloin se ei enää hyödytä sinua lainkaan. Etsi siksi aina ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa. Kyllä Herra sitten antaa sinulle sen lisäksi myös kaiken, mitä maallisessa elämässäsi tarvitset. (Matt. 6:33)

Juuri tätä tärkeysjärjestystä me saamme näin paastonaikana opetella. Kukaan ei nyt vaadi sinua paastoamaan. Kukaan ei tule tarkkailemaan, mistä ruoista ehkä olet luopunut. Ei niin! Mutta paastonaikana saamme tällaisen kohtuullisen luopumisen avulla harjoitella muistamaan: luomisen lahjat, syöminen ja juominen ovat kyllä sinänsä hyviä asioita, mutta niissä ei ole kaikki. On muutakin. Ja mitä se on, sitä katsomme seuraavaksi.

Iankaikkinen Ruoka

Toiseksi Jeesus sanoo, että on olemassa myös ruokaa, joka ei katoa. Se on ruokaa, joka pysyy iankaikkiseen elämään. Se on ruokaa, jota Ihmisen Poika antaa (Joh. 6:27). Se on totinen leipä, josta Jeesus sanoo, että Hänen Isänsä antaa sen. (Joh. 6:32) Mitä tämä tarkoittaa?

Kun Israelin kansa Vanhan testamentin aikana kulki autiomaassa kohti luvattua maata, Jumala antoi Mooseksen kautta heille mannaa, ihmeellistä leipää taivaasta. Nyt kun Jeesus on tässä juuri ruokkinut viisituhatta miestä viidellä leivällä ja kahdella kalalla, kansan päässä syttyy lamppu: Onko tässä nyt uusi profeetta, joka antaa meille leipää? (6:14) Ja kyllä, Jeesus Kristus, Ihmisen Poika onkin juuri Jumalan lupaama Mooseksen kaltainen profeetta (Deut. 18:15). Hän on uusi Mooses. Ihmeellisellä, jumalallisella tavalla Hän on nyt viidestä leivästä luonut kansalle leipää. Mutta Jeesus on enemmän kuin vain profeetta tai ihmeellinen ruoan antaja. Jeesus on itse niin kuin manna, Hän on itse niin kuin se leipä, joka viidestä leivästä ruokki nuo viisituhatta miestä. Nimittäin: Manna ja nuo viidentuhannen miehen leivät annettiin ihmisille ravinnoksi ihmeenomaisella tavalla, kaikesta tavallisesta leipomisesta poikkeavalla tavalla. Samoin on Kristuskin nyt annettu meille ihmeellisellä, tavallisesta sikiämisestä poikkeavalla tavalla tullut ihmiseksi ihmisestä neitsyt Mariasta. Hän on tullut, että Hän saisi itse olla ihmisten ravintona. Mutta Herra Jeesus Kristus on kuitenkin vielä enemmän kuin tuo ihmeellinen manna tai ruokkimisihmeen leivän paljous. Nimittäin manna – vaikka se oli Jumalan ihmeenomaista lahjaa – oli kuitenkin katoavaa. Varmaan muistat sieltä Toisesta Mooseksen kirjasta, että manna pilaantui, jos sitä säilytettiin yli tarpeen. (2. Moos. 16:19-20) Samoin Jeesuksen viidelletuhannelle miehelle luoma leipä – vaikka sekin siis oli Jumalan ihmeellistä lahjaa heille – sekin oli katoavaa. Se ei tarjonnut syöjilleen ikuista ravintoa, vaan he tulivat uudelleen nälkäisiksi. Mutta nyt Kristus on erilainen leipä. Hän on totinen Leipä, Jumalan Leipä, joka on tullut alas taivaasta. Kristus ei ole ainoastaan Jumalalta saatu lahja, vaan Hän on Jumala itse. Ja juuri siksi Hän ei ole mikään katoava leipä, vaan Hän on katoamaton Leipä. Hän on se jumalallinen Ruoka, joka pysyy iankaikkiseen elämään. Hänet Isä on antanut sinullekin rakas ystävä – ei vain siksi, että sinä nyt saisit vatsasi täyteen, tullaksesi kohta taas nälkäiseksi. Hänet Isä on antanut sinulle – ei myöskään vain siksi, että Hän ruoan tavoin ainoastaan pitäisi yllä maallista elämääsi. Isä on lähettänyt Poikansa Kristuksen, että sinulla Hänessä olisi kokonaan uusi elämä, iankaikkinen ja katoamaton Elämä.

Elämän Leivän vastaanottaminen

Mutta nyt Jeesus siis sanoo: ”Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut.” (Joh. 6:27). Hän siis tarkoittaa, että emme hankkisi katoavaa ruokaa, vaan että hankkisimme iankaikkiseen elämään pysyvää ruokaa. Kun meidän suomalainen raamatunkäännöksemme puhuu ”hankkimisesta”, niin tarkkaan ottaen Herramme käyttää tässä sanaa, joka tarkoittaa ”jonkin eteen työskentelemistä” tai ”ansaitsemista jotakin tekemällä”. Sanat voitaisiinkin kääntää: Älkää työtä tekemällä hankkiko katoavaa ruokaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy ikuiseen elämään…” Mutta mitä Jeesus tällä tarkoittaa? Miten meidän pitäisi hankkia tämä elämän Leipä itsellemme? Jotakin työtä tai tekoja tekemälläkö? Tätä Jeesukseltakin kysyttiin. ”Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” (Joh. 6:28) Mutta Jeesus ei tarkoita tässä sitä, että sinun pitäisi teoillasi ansaita elämän Leipä itsellesi. Maallisessa elämässäsi sinä kyllä ansaitset työlläsi ja vaivannäölläsi elantoa, tuota tarpeellista ja jokapäiväistä leipää, joka kuitekin on sitten katoavaa. Mutta vaikka sinä sen eteen teetkin työtä, ei tämä silti tarkoita, että sinä työlläsi saisit aikaan tuon leivän ja elannon. Ei, vaan se kaikki on Jumalan luomistyötä ja lahjaa sinulle. Jos näin on maallisen ruoankin kohdalla, vielä enemmän katoamattoman ruoan kohdalla. Et sinä voi sitä teoillasi tuottaa, mutta et myöskään ansaita itsellesi.

Siksi Jeesus sanookin: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” (Joh. 6:29) Toisin sanoen se, että sinä ”hankit” tämän katoamattoman elämän Leivän tai ”työskentelet” sen saamiseksi – niin kuin Herra siis sanoo – se tarkoittaa, että sinä uskot Häneen, jonka Jumala on lähettänyt, siis Kristukseen. Tämä usko on siis kyllä työtä ja tekoa, mutta ei sinun työtäsi ja tekoasi, vaan Jumalan työtä ja tekoa Sinussa. Ilman tätä uskoa ja luottamusta Kristukseen ei kukaan saa osakseen katoamatonta ruokaa, eikä siis myöskään ikuista elämää. Ilman uskoa Kristukseen ei kukaan voi pelastua. Mutta kun sinä uskot ja luotat Häneen, se on Jumalan tekoa, jonka Hän tekee Sinussa. Usko on Jumalan sinulle antama lahja. Ja se on sellainen lahja, jolla sinä sitten myös otat vastaan Häneltä katoamattoman Leivän, Kristuksen. Kristus Jeesus on iankaikkinen Elämä itse, ja siksi, jos ja kun sinulla on Hänet, on sinulla Hänen yhteydessään myös iankaikkinen Elämä.

Tässä maailmassa moni kyllä on niin kuin nuo juutalaiset, joille Herra tässä puhui. He olivat siinä Jeesuksen luona, Häntä kuulemassa, mutta silti Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” (Joh. 6:35) He siis olivat siinä Jeesuksen kanssa, mutta kuitenkin heiltä siis vielä puuttui se, että he olisivat tulleet Jeesuksen luo. Heiltä siis puuttui se, että he olisivat uskoneet Jeesukseen Jumalan Poikana ja todellisena iankaikkisen elämän Leipänä. Herra siis oli siinä heidän edessään, mutta Hänestä ei ollut heille iankaikkista hyötyä. Nykyäänkin moni on kyllä siinä Jeesuksen lähettyvillä, mutta kuitenkin sillä tavalla, että ei todella ole Hänen luonaan. Moni tietää paljonkin Jeesuksesta tai Raamatun historiasta. Mutta kuitenkaan he eivät ole Jeesuksen luona, koska eivät usko Häneen. Kukaan ei voikaan saada Kristukselta mitään ilman että saa Hänet kokonaan. Mutta kun Hänet saa kokonaan – kasteen ja uskon kautta! – silloin saa myös kaiken sen, mitä Hän on.

Siksi rakas ystävä: Usko sinäkin Kristukseen! Hän on tullut taivaasta alas sinua varten, sinun syntiesi sovitukseksi ja sinun iankaikkiseksi ravinnoksesi. Hän on siis jo tullut. Hänet Isä on antanut sinun luoksesi. Tule sinäkin nyt uskossa Hänen luokseen. Ota Hänet uskossa vastaan aivan kokonaan, sellaisena kuin Hän on. Nimittäin kun sinulla on Kristus, sinulla on Hänessä kaikki, mitä Hän on: ikuinen Elämä ja yltäkylläisyys. Sillä, joka tulee Kristuksen luo, ”ei varmasti enää koskaan tule olemaan nälkä”. Se, joka uskoo Kristukseen, ”ei varmasti koskaan tule olemaan janoinen”. Ole sinäkin sellainen uskova ja kristitty ihminen! Silloin sinulla on niin runsaasti, että voit myös alttiisti jakaa tarvitseville veljillesi ja sisarillesi niistä lahjoista, jotka tätä elämää varten olet Herralta saanut. Sillä Kristuksen omana saat muistaa: Kaikki ruoka ja juoma, kaikki maallinen omaisuus on Jumalan lahjaa, kaikki on hyvää ja kiitettävää, mutta siinä ei ole vielä kaikki. Jeesuksessa Kristuksessa on taivaallinen Leipä ja iankaikkiseen elämään pysyvä Ruoka. Tule sinäkin siksi nyt Hänen luokseen, tule syömään Kristus-leipä! Kuule ja usko Hänen eläväksitekevä sanansa! Syö ja juo Hänet tässä Hänen armopöydässään! Niin sinulla on omanasi Hän, joka antaa sinulle kaiken tarvitsemasi ravinnon tänään ja iankaikkisesti. Aamen.

(Saarna on pidetty Samuelin seurakunnassa Lahdessa 30.3.2014.)