1. adventtisunnuntai (2. vsk), Sak. 9:9–10

Saavu, vanhurskas Pelastaja!

Suuri on Sinun armosi, oi Daavidin Poika, Sinä taivaallinen Kuningas, jonka valtaistuimen kaikkivaltias Isäsi on vahvistanut ikuisiksi ajoiksi (2. Sam. 7:12–13). Hyvyyteesi turvaten me tulemme Sinun eteesi ja huudamme hoosianna, auta ja pelasta meidät syntiset, Sinä, joka tulet Herran nimeen! (Mark. 11:9) Me rukoilemme, kuule vaivaiset huutomme!

Kuningasten Kuningas ja herrojen Herra! Suuri ja ihmeellinen on Sinun armosi ja laupeutesi, että Sinä, joka olet korkein, kuitenkin omaksuit orjan muodon tuodaksesi pelastuksen luomakunnallesi. Sinun nimessäsi, oi Jeesus Kristus, on valmistettu pelastus ja rauha valitulle kansallesi, tytär Siionille, tytär Jerusalemille. Varjele meitä loukkaantumasta siihen, että toteuttaaksesi tämän armotyösi Sinä, joka itse olet ikuinen Jumala, kuitenkin pukeuduit meidän ihmisten ulkoiseen köyhyyteen, nöyränä ja vaatimattomana ratsastit omaisuuskansasi luo arkisella työjuhdalla. Sinä tulit rakkaan kansasi Israelin keskelle, että saisit koota laumasi, heidät, jotka ilman paimenta olivat hajaantuneet vuorille harhailemaan, heidät, jotka ”olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.” (Hes. 34:5–6; Matt. 9:36) Sinä, taivaallinen Kuningas ja Ylipaimen, tulit kokoamaan Heidät. Tulit yhdeksi heistä, heidän syntiensä kantajaksi, Uhrikaritsaksi, jonka päälle taivaallinen Isäsi heitti heidän syntivelkansa, ja joka heidän puolestaan vietiin teuraaksi (Jes. 53:6-7). Näin Sinä teit, että oma kansasi saisi ikuisesti ylistää Sinua armostasi ja pelastuksestasi.

Ole ikuisesti ylistetty, sinä vanhurskas Pelastaja! Sinä et jättänyt synnin ja kuoleman valtaan meitä pakanoitakaan, vaan tulit tähän maailmaan ja sen alhaisuuteen paitsi omaisuuskansasi Israelin vuoksi, myös pelastaaksesi meidät synneistämme. Sinä toit pyhän evankeliumisi ja pelastukseksi ensin juutalaisille, mutta osoitit palavan halusi lisätä omaisuuskansaasi ja tuoda pelastuksesi juutalaisten jälkeen myös kreikkalaisille (Room. 1:16), sekä meille muille pakanakansoista syntyneille. Ole ylistetty siitä armostasi, että omaksuit ihmisyyden voidaksesi näin julistaa rauhasi kaikille kansoille, sen iankaikkisen rauhan, jonka sinä perustit Isän ja meidän välillemme, kun kärsit meidän puolestamme ja välimiehenämme vihmoit meidät omalla pyhällä verelläsi puhtaaksi kaikesta synnistämme (Hepr. 9:15; 12:24). Sinä pyhä ja puhdas Karitsa, jonka taivaallinen Isäsi katsoi itselleen uhriksi (vrt. 1. Moos. 22:8), Sinun päällesi Isäsi heitti myös kaikkien meidänkin syntivelkamme. Niiden tähden sinä annoit itsesi meidän edestämme; Sinun uhrikuolemassasi, pyhän ristisi puulla saivat sovituksensa kaikki meidänkin syntimme ja koko maailman synnit (1. Joh. 2:2). Meidän tähtemme Sinä, iankaikkinen elämän Herra, olit aivan todellisesti kuollut, mutta taivaallinen Isäsi nosti sinut kuolemasta aivan yhtä todellisesti, niin kuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut Sinut pitää (Ap. t. 2:24). Sinä olit kuollut, mutta nyt Sinä elät aina ja iankaikkisesti (Ilm. 1:18), että olisit meidän ikuinen elämämme, meidän, jotka lankeemuksemme tähden olimme ikuisen elämämme kertakaikkiaan menettäneet. Ole ikuisesti ylistetty tästä armostasi, Herra Jeesus Kristus, ettet hylännyt synnin ja kuoleman valtaan meitä, jotka elimme synnin, kuoleman ja perkeleen orjina, elimme ja kuitenkin olimme kuolleet. Ole ikuisesti ylistetty Sinä, meidän vanhurskas auttajamme, siitä armostasi, että kun me vielä olimme heikot, Sinä tulit luoksemme, ottaaksesi itseesi tämän meidän heikkoutemme, kurjuutemme ja varman tuomiomme, ja kuolit oikeaan aikaan meidän jumalattomien edestä (Room. 5:6). Näin Sinä teit, että me emme enää eläisi epäjumaliemme palvelijoina, vaan Jumalana kumartaisimme yksin Sinua, Isääsi ja Pyhää Henkeä. Ole ikuisesti ylistetty, että näin valmistit meille tien kadotuksen alta Taivaan perillisiksi, osallisiksi siitä taivaallisesta perinnöstä, joka Sinussa kuuluu valitulle suvullesi ja pyhälle heimollesi, Jumalan kansalle (vrt. 1. Piet. 2:9–10).

Herramme Jeesus Kristus, varjele meitä loukkaantumasta siihen, että vaikka Sinä olet kunnian Kuningas, et kuitenkaan tehnyt suuruuttasi tiettäväksi niin kuin tämän maailman kuninkaat ja herrat, vaan valitsit ikuisen kirkkautesi ilmoittamisen paikaksi ristisi valtaistuimen. Johdata meitä Pyhässä Hengessäsi laittamaan kaikki luottamuksemme siihen, että juuri katkerimmassa kärsimyksessäsi ja taivaallisen Isäsi hylkäämäksi tulemisessa on sinun iankaikkinen vanhurskautesi ja apusi meille ilmoitettu – Sinä meidän kuninkaamme, vanhurskas Auttajamme ja Pelastajamme.

Niin rukoilemme Sinua myös, Sinä, joka tuot Golgatan ja pääsiäisaamun aarteesi meille vastaanotettavaksi: Varjele meitä loukkaantumasta siihen, että tänäänkin ratsastat luoksemme niillä vaatimattomilla työjuhdilla, jotka Sinä armossasi ja viisaudessasi olet meille valmistanut. Niin kuin saapumisesi edellä käskit apostolisi hakemaan Sinulle alhaisen työjuhdan ratsuksi, niin sinä olet saapumisesi edellä asettanut ja lähettänyt apostolisi käyttämään välineitä, jotka ulkoisesti näyttävät halvoilta. Ja niillä Sinä, kunnian Kuningas, tahdot tulla. Tänäänkin Sinä, pelastuksen tuoja, ratsastat luoksemme nöyränä, sananpalvelijasi taluttamalla juhdalla, kasteen veden ulkoisessa vaatimattomuudessa. Ratsastat luoksemme vajavaisen ihmisen kielellä ilmoitettuna, ratsastat luoksemme viinipuun ja viljapellon annissa. Sinun jumalallista olemustasi ei näissä kulkuvälineissäsi silmin nähdä, ja kuitenkin Sinä itse tulet niillä meidän luoksemme kaikessa jumaluudessasi ja pelastavassa armossasi. Niissä Sinä totisesti olet ja tuot meille iankaikkisen elämän lahjat, ne lahjat, jotka itse olet meille valmistanut kärsimyksesi ja kuolemasi kivussa, ylösnousemuksesi riemussa.

Armollinen Herra Kristus, suo, ettemme koskaan epäuskossa sulkisi kirkkosi ovia Sinulta, vaan että pyhän huoneesi portit saisivat aina nostaa päänsä, että sen ikuiset ovet saisivat aina olla avoimet Sinulle, kunnian Kuninkaalle (Ps. 24:7–10). Suo apusi, ettet Sinä, Kirkon Herra, joutuisi oman huoneesi ovella sanomaan: ”Minä seison ovella ja kolkutan”. Suo apusi, ettemme näin torjuisi Sinua, kun tahdot tulla meidän luoksemme nöyränä ja vaatimattomana armovälineissäsi. Rukoilemme, ettemme sulkisi ovea sinun pyhältä sanaltasi, vaan että uskossa ottaisimme sen vastaan, tuon elämää antavan evankeliumisi äänen, ja että siinä saisit tulla sisään kirkkoosi. Rukoilemme, että uskossa ottaisimme vastaan myös pyhän ruumiisi ja veresi kun vietämme sitä pyhää ateriaa, jonka olet meille asettanut syntiemme sovitukseksi ja ikuiseksi pelastukseksemme, ja että näin saisit tulla sisään ja aterioida meidän kanssamme (Ilm. 3:20), meidän, jotka Sinä olet suuressa armossasi ottanut omiksesi ja joille yhä uudestaan tahdot itsesi näin tarjota. Ole ikuisesti ylistetty, että näin olet tehnyt meidät osalliseksi siitä lunastuksestasi, joka yksin Sinussa on. Ole ylistetty, että olet tehnyt meidät sen iankaikkisen elämäsi perillisiksi, joka Sinä itse olet (Room. 8:17; Tiit. 3:7). Ole ylistetty, että näin aina myös vahvistat meissä sitä uskoa, jonka armossasi olet meissä aloittanut.

Armollinen Herra Jeesus Kristus, avaa pyhällä sanallasi yhä uudestaan meidän sydämemme portit, että Sinä, Kunnian Kuningas saisit käydä sisään, asumaan uskon kautta meidän sydämissämme (Ef. 3:17). Avaa Pyhässä Hengessäsi meidän sydämemme – meidän, jotka niin helposti pidämme sinun tuloasi tavanomaisena asiana. Avaa meidän sydämemme, että Henkesi herättäminä ja eläväksi tekeminä iloitsisimme suuresti tytär Siionin, sinun pyhän seurakuntasi kanssa, riemuitsisimme tytär Jerusalemin, sinun uuden liiton kansasi kanssa: Sinä, meidän kuninkaamme tulet, tulet tänäänkin. Ja Sinä tulet juuri meille, meidän luoksemme, meidän pelastuksemme tähden. Herramme Jeesus Kristus, meidän tähtemme ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika, herätä meidän sydämissämme ylistyksen mieli ja todellinen kiitollisuus tästä Sinun armostasi. Saavu meidän luoksemme, Sinä vanhurskas Pelastaja, Saavu aina uudestaan. Ja ota vastaan meidän ylistyksemme ja kiitoksemme, itsessään niin vaatimaton ja heikko, mutta Sinun armosi tähden varmasti kelpaava ja mieluinen taivaalliselle Isällesi. Kuule meitä laupeutesi tähden, ja tee pyhän kansasi laulu myös kuuluvaksi koko maailmalle, kun me nyt sinun seurakuntantasi nousemme yhteen ääneen ylistämään Sinua, taivaallista Isää ja Pyhää Henkeä niistä ihmeellisistä lahjoista, joista olemme saaneet tulla osallisiksi.

(Saarna on pidetty Samuelin luterilaisessa seurakunnassa Lahdessa sekä Jesajan luterilaisessa seurakunnassa Jyväskylässa 1.12.2013.)