Helluntai, Ap. t. 2:1–13

Kaikille kansoille, kaikille kielille

Katso tätä Jumalan armoa!

Hän pitää kaikki lupauksensa, jotka Hän on pyhässä Sanassaan antanut. Jumala on luvannut lähettää Pyhän Henkensä omilleen. Jo Vanhan liiton aikana Herra sanoi profeetta Jesajan kautta: ”Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut. Näin sanoo Herra, sinun Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka minä olen valinnut. Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle, niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla.” (Jes. 44:1-4) Profeetta Jooelin kautta Hän lupaa kansalleen: ”Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.” (Jooel 2:28-29) Ja kun Herra Kristus sitten on tullut maailmaan, Hän lupaa opetuslapsilleen, niin kuin Johannes kirjoittaa: ”Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.” (Joh. 14:16-17) Edelleen Hän sanoo juuri ennen taivaaseenastumistaan: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” (Ap. t. 1:4b-5) Näin Herra sanassaan lupaa lähettää Pyhän Hengen, ja Hän pitää lupauksensa.

Tätä me saamme tänään pyhän epistolan äärellä todistaa. Päivän epistolan ensimmäinen jae kuuluu: ”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.” (Ap. t. 2:1) Tarkemmin sanottuna sanat voitaisiin kääntää: ”Ja helluntain päivän täyttymyksessä, olivat kaikki yhdessä samassa paikassa.” Ja sitten, juuri tuolloin Pyhä Henki vuodatettiin. Toisin sanoen, kaikkivaltiudessaan Herra näkee oikean ajan ja silloin Hän toteuttaa lupauksensa. Kun tietty aika oli täyttynyt, kun Kristuksen sovitustyö oli täytetty, silloin taivaaseen astunut Kristus lähetti Isän luota Hengen, aivan niin kuin Hän oli luvannutkin. Huomaatko, mikä valtava rohkaisu tähän sisältyy? Se, mitä Herra sanassaan sanoo, se on totta. Se tapahtuu varmasti. Jumala pitää lupauksensa.

Katso tätä Jumalan armoa!

Herra vuodattaa Pyhän Henkensä, ja Hän vuodattaa Hänet opetuslastensa päälle. Meille kerrotaan: ”Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ”. (Ap. t. 2:4a) Kukaan ihminen ei itse voi täyttää itseään Pyhällä Hengellä. Hengen saaminen tapahtuu niin, että ”tullaan Pyhällä Hengellä täytetyiksi”. Toisin sanoen täyttäjä ja Hengen vuodattaja on siis välttämättä toinen, Herra itse. Kristus oli luvannut lähettää Hengen, ja niin Hän myös teki: Hän lähetti Hengen ja Hän lähetti Hänet opetuslapsilleen, omilleen. Heidät Hän kastoi Pyhällä Hengellä ja tulella. Henki ei siis tule maailmaan siten, että kristittyjen pitäisi ihmetellä, missä Hän on. Kristillinen elämä ei ole mitään hapuilua tuntemattomaan, se ei ole tunnustautumista ikuiseksi ”etsijäksi”. Kristillisen uskon sisältö on siinä, että Herra on jo etsinyt sinut, niin kuin Hyvä Paimen etsii kadonneen lampaansa. Jumala on Kristuksessa sovittanut sinun syntisi. Tämän rakkaan Poikansa tähden ja Hänessä Jumala on tehnyt sinut omaksi rakkaaksi lapsekseen. Ja sitten Hän on antanut Pyhän Henkensä sinuun. Kuule, mitä Herra apostolin suulla sinulle julistaa: ”Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ’Abba! Isä!’ Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta.” (Gal. 4:4–7) Pyhän Hengen vuodattaminen on siis juuri siksi niin suuri asia, että Henki on annettu meille, sinulle ja minulle! Eikä sinun myöskään tarvitse ihmetellä, missä Hänet sinulle annetaan, koska sana ilmoittaa sen. Kristus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” (Joh. 3:5) Hanasta valutetaan puhdasta vettä ja sitten Jumalan sana yhtyy siihen. Niin syntyy Pyhä kaste: kasteessa vesi ja Henki ovat yhdessä. Siksi juuri evankeliumin Sanassa ja kasteen sakramentissa Jumala on vuodattanut Pyhän Henkensä sinuunkin. Tästä todistaa myös pyhä Pietari, kun Herra hänen kauttaan sanoo: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” (Ap. t. 2:38) Ja kun kastettuna, Kristuksen omana ja Isän lapsena elät Hänen seurakuntansa yhteydessä, Pyhä Henki sanan kautta toimii sydämessäsi ja ravitsee sinua.

Katso tätä Jumalan armoa!

Henkensä kautta Herra jakaa alttiisti lahjojaan. Hän oikein tuhlaa lahjojaan seurakunnalleen, omilleen. Sana ilmoittaa meille, että tuona helluntaipäivänä opetuslapset olivat yhdessä, samassa huoneessa, ja he istuivat. Mitä he siellä tekivät? Jos he olisivat sillä hetkellä rukoilleet, niin he varmasti olisivat juutalaisen tavan mukaan seisseet. Mutta sana sanoo, että he istuivat. Miksi? Varmaan siksi, että he kuuntelivat Jumalan sanaa, kun joku apostoleista saarnasi sitä heille. Juuri tuolla hetkellä Jumala vuodatti Henkensä heihin. Silloin he ”alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” (Ap. t. 2:4b) Mitä tässä tapahtui? Mikä tämän opetuslasten saaman ihmeellisen puheen sisältö oli? Ei tässä ollut kyse mistään sellaisesta epäselvästä puheensorinasta, mitä joissakin lahkoissa kutsutaan kielillä puhumiseksi. Sellaistahan esiintyy jopa pakanauskontojenkin piirissä. Kun Pyhä Henki vuodatettiin opetuslapsiin, he puhuivat selvin sanoin sitä, mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Kaikille kuulijoille Henki puhui apostolien kautta juuri heidän omalla kielellään, ymmärrettävällä ihmisten kielellä. Apostolit julistivat rohkeasti ja julkisesti Jumalan suuria tekoja (Ap. t. 2:11). Näin Pyhä Henki antoi heille rohkeuden uskaltautua pois sieltä lukittujen oviensa takaa. He saivan lahjan saarnata. Henki antoi heille voiman toteuttaa sitä julkista ja apostolista saarnavirkaa, johon Kristus oli heidät jo kutsunut ja asettanut. Juuri näin on aina Jumalan seurakunnassa: apostolinen saarnavirka, siis seurakunnan paimenen virka on nimenomaan Pyhän Hengen palveluvirka. Se on Kristuksen asettama virka, että Pyhä Henki saisi saarnatun sanan ja Herran asettamien sakramenttien kautta tulla Hänen rakkaan seurakuntansa luokse. Näin Herra itse rakentaa Kirkkonsa. Kun Henki vuodatettiin, opetuslapset saivat puhuttavakseen Hengen inspiroiman Jumalan sanan, kuulijoiden iankaikkiseksi pelastukseksi. He itse olivat ainoastaan Jumalan sanan palvelijoita, sen välikappaleita. Tällaisia Pyhän Hengen lahjoa ei koskaan olekaan tarkoitettu niiden saajien kunnian pönkittämiseksi. Opetuslapsetkaan eivät ylpeilleet tällä ihmeellisellä puheen lahjallaan, taikka Kristukselta saamallaan viralla. Ei, vaan Pyhän Hengen lahjat olivat tuona päivänä yksin seurakunnan rakentamiseksi. Ja näin on myös meidän hengellisessä elämässämme: Armonsa rikkaudesta Herra jakaa seurakunnalleen Pyhän Hengen lahjoja. Niiden kautta Hän itse rakentaa Kirkkonsa. Kun mekin sitten opetuslasten tavoin seurakuntana istumme yhdessä kuulemassa Jumalan Sanaa, niin sanan kautta Pyhä Henki tulee luoksemme, synnyttää uskon Kristukseen ja pitää sitä yllä. Näin kaikki Pyhän Hengen lahjat on aina tarkoitettu Herran seurakunnan rakennukseksi.

Katso tätä Jumalan armoa!

Samalla tavalla kuin Pyhä Henki helluntaina antoi opetuslapsille sanat puhua Jumalan suuria tekoja, samoin Hän toimi myös Raamatun kirjoitusten syntymisessä. Pyhä Henki inspiroi ja antoi apostoleille ja profeetoille sanat, jotka julistivat Jumalan suuria tekoja. Nämä sanat he sitten kirjoittivat muistiin. Nämä kirjoitukset koottiin yhtenäiseksi Raamatun kirjakokoelmaksi. Tällä tavalla Pyhän Raamatun joka sana on sellaisenaan Jumalan henkäyttämä, Pyhän Hengen inspiraation kautta annettu. Raamattu ei siis ole vain kokoelma ihmisten sanoja tai ajatuksia Jumalasta. Raamatun kirjoitukset eivät myöskään ole syntyneet niin, että Jumala olisi ilmoittanut apostoleille ja profeetoille ne asiat, jotka Hän halusi Raamattuun kirjoituttaa, mutta sitten he olisivat itse valinneet ne sanat ja tietyt sanontatavat, joilla nuo asiat kirjoitettiin. Ei, vaan Pyhä Raamattu on joka ainutta sanaa myöten – niin, aivan pienintä piirtoa myöten – Jumalan omaa sanaa sinulle ja minulle. Tämä ei tarkoita sitä, että Raamatun kirjoitustapahtuma olisi ollut kuin joidenkin pakanauskontojen paranormaalit automaattikirjoitusilmiöt. Niissähän kirjoittaja joutuu pahan hengen vallassa eräänlaiseen transsitilaan ja toimii ikään kuin demonien sätkynukkena. Samantapaisista riivaustiloista on Uudessa testamentissakin esimerkkejä. Mutta Jumalan Pyhän Hengen työ on jotakin aivan muuta kuin tuollaiset ilmiöt. ”Sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala.” (1. Kor. 14:33) Siksi apostolit ja profeetatkin olivat aivan tietoisessa tilassa ja täydessä ymmärryksessään, kun he Hengen johdatuksessa kirjoittivat Herran sanat muistiin. Eivät he olleet kuin jossakin ekstaattisessa tilassa, kuin täynnä makeaa viiniä, niin etteivät olisi voineet hallita itseään. He tiesivät, mitä tekivät. Pyhän Hengen valaisemina he ymmärsivät kirkkaasti, mitä kirjoittivat. Ja samalla he olivat kuitenkin vain Jumalan sanan välikappaleita. Raamatun varsinainen kirjoittaja – näin voidaan sanoa – on Pyhä Henki itse. Juuri tässä on nyt ihana lohdutus ja rohkaisu meillekin: Sinäkin saat luottaa, että kun sinä avaat Pyhän Raamatun, siinä Jumala itse puhuu sinulle. Saat luottaa, että sama Pyhä Henki, joka ilmoitti Jumalan sanan Raamatun kirjoittajille, Hän puhuu tämän saman sanan kautta – niin, sen aivan jokaisen sanan kautta sinulle. Siksi juuri ja nimenomaan Raamatun sanan kautta Pyhä Henki vaikuttaa sinunkin elämässäsi uskon ja pitää sitä yllä. Jeesushan sanoo: ”Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.” (Joh. 6:63b) Älä siksi etsi Pyhän Hengen työtä sanan ulkopuolelta. Älä etsi Hengen työtä näkyvän sanan eli sakramenttien ulkopuolelta. Sillä sanan kautta Jumala antaa Henkensä vaikuttaa sinussa ja niin myös pelastaa sinut!

Katso tätä Jumalan armoa!

Kun Herra vuodattaa Henkensä, Hän tekee sen siellä, missä on saapuvilla ihmisiä kaikista kansoista taivaan alla. Herra tahtoo tuoda Kristuksen evankeliumin ja pelastuksen lahjan kaikille kansoille! Jerusalemissa asui suuri määrä ulkomaalaisia, juutalaisia, jotka olivat muuttaneet sinne eri maista. Kun Herra vuodatti Pyhän Hengen, taivaasta lähti valtava humaus ja täytti sen huoneen, jossa opetuslapset olivat. Miksi Herra vuodatti Henkensä tällä tavalla? Siksi, että kaikki kuulisivat sen. Koko kaupunki kuuli tuon suuren kohahduksen. Nuo kaikkien eri maiden kansalaiset tulivat sankoin joukoin katsomaan, mistä ihmeestä tällainen ääni saattoi tulla. Ja kun he tulivat paikalle, he tulivat Pyhän Hengen työn todistajiksi. Niin, he tulivat Pyhän Hengen työstä osallisiksi. He kuulivat saarnattavan Jumalan suuria tekoja, kukin omalla kielellään. Eivät nämä kielet olleet mitään taivaallisia kieliä, enkelien kieliä. Sellaisten puhumisesta seurakunnassa Luukas eikä Paavalikaan puhu mitään. Opetuslapset saivat Pyhässä Hengessä kyvyn puhua olemassaolevia kieliä, eri kansojen kieliä. Nämä kielet annettiin heille nimenomaan siksi, että eri maalaiset ihmiset kuulisivat ja ymmärtäisivät, mitä sanottiin. Että heille saarnattaisiin Jumalan suuria tekoja. Näin Herra osoitti, että pelastus Kristuksessa kuuluu kaikille kansoille. Nyt oli luvattu Messias tullut. Hän oli kantanut ihmisen osan, ihmiskunnan pahat teot Hän oli sälyttänyt päälleen (Jes. 53:11). Hän oli kuollut ristillä, noussut ylös kuolleista, astunut Isän luo Taivaaseen. Koko maailman synnit oli sovitettu! Nyt aika oli täyttynyt! Oli tullut aika alkaa toteuttaa Kristuksen lähetyskäskyä. Oli tullut aika julistaa evankeliumia kaikille luoduille (Mark. 16:15), että he voisivat saada kasteen lahjan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ja nyt Kristus lähettää Henkensä omilleen, lupauksensa mukaan. Hengessään Hän näin varustaa ja lähettää apostolit toteuttamaan lähetyskäskyään. Käsillä oli pelastushistorian aivan ainutkertainen tilanne, ja siksi oli välttämätöntä, että Jumala antoi näille itsessään kieliä oppimattomille miehille eri kielten puhumisen lahjan. Ihmeellinen tapaus! Ja kun he saarnasivat Jumalan sanaa, Pyhä Henki sai aikaan piston heidän sydämessään, he murtuivat Jumalan pyhän lain saarnan edessä kysymään: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?” (Ap. t. 2:37b) Ja he saivat vastaukseksi juuri tämän: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” (Ap. t. 2:38) Ja niin noin 3000 sielua tuli parannukseen synneistään, sai kasteen ja siinä syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan. Sanan saarnan ja kasteen sakramentin kautta Herra vuodatti Pyhän Henkensä näihin eri maalaisiin ihmisiin.

Kun nyt apostoleille helluntaina annettiin Pyhän Hengen vaikutuksesta eri kielillä puhumisen lahja, tämä ei tarkoita sitä, että he olisivat sitten lähetystyötä tehdessään saarnanneet näillä eri kielillä. Tällaista kykyä ei noilla saarnamatkoilla tarvittu. Kaikkivaltiudessaan Jumala oli jo ennalta järjestänyt asian toisella tavalla: Hän oli antanut kreikkalaisen kulttuurin levitä valtavan laajalle tuon ajan maailmassa. Näin niissä maissa, joihin apostolit myöhemmin tekivät lähetysmatkojaan, puhuttiin yleiskielenä kreikkaa. Tällä kielellä he myös saarnasivat. Kreikan kielellä Jumala antoi heille myös Uuden testamentin kirjoitukset. Mutta kun Herra tässä antoi apostoleille kyvyn puhua eri kielillä, Hän näin Uuden liiton alkuvaiheessa antoi armonsa tulla monen ulkomaalaisenkin osaksi. Näin Hän myös ikään kuin vahvisti sanansa: pelastus Kristuksessa kuuluu kaikille kansoille. Evankeliumin saarnan ja pyhän kasteen välityksellä Pyhä Henki toimii. Ja mitä Hän tekee? Lutherin sanoin, Hän ”kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa.” (Vähä katekismus. Usko. Kolmas uskonkohta, 6.) Näin Herra kokoaa ihmisiä kaikista kansoista yhteen ainoaan omaisuuskansaan, Jumalan Israeliin, Kristuksen Ruumiiseen, yhteen, pyhään, yhteiseen ja apostoliseen Kirkkoon. Mikä ihmeellinen armo: yksi iankaikkinen pelastus yhdessä Herrassa Kristuksessa, se on nyt auki kaikille kansoille ja kaikille kielille! Ja huomaa: koska sinäkin kuulut kansaan – siis Suomen kansaan – niin lähetyskäskyn mukaan evankeliumi ja pelastus Kristuksessa kuuluvat sinullekin!

Katso tätä Jumalan armoa!

Kun sinäkin tulet Jumalan lahjojen vastaanottajaksi, Hän saa täyttää sinutkin Pyhällä Hengellään. Silloin sinunkin kielesi syttyy liekkiin, syttyy puhumaan, ja niin sinäkin Pyhässä Hengessä tunnustat, rukoilet ja ylistät Jumalaa Hänen suurista teoistaan. Niin kuin vanhan liiton uskovat uhrasivat temppelin alttarin tulessa uhreja Jumalalle, niin myös sinä uuden liiton kristittynä saat uhrata. Sanan ja sakramenttien kautta Herran Henki tekee sinussa työtään, ja sytyttää sydämesi uudestaan palamaan. Tältä sydämesi alttarilta, Pyhän Hengen liekistä nousee sitten Jumalalle myös kiitosuhri, niin kuin Sana sanoo: ”Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.” (Hepr. 13:15) Kaikki tämä on Hänen hyvää lahjaansa, jolla Hän tahtoo täyttää meidät tänäänkin. Pyhässä Hengessä Herra kokoaa meidät yhteen, yhdeksi pyhäksi Kansakseen. Kristuksessa Hän pelastaa meidät. Me kyllä tulemme varmaan monenlaisista taustoista, ja saman Suomen kansalaisinakin saatamme ajatella eri tavoin, ikään kuin puhua ”eri kieltä” keskenämme. Mutta Pyhässä Hengessään Herra kokoaan meidät yhteen, omaan seurakuntaruumiiseensa. Henkensä kautta Hän synnyttää meissä yhteisen ylistyksen ja kiitoksen. Saamme yhtenä seurakuntana puhua samaa kieltä, evankeliumista nousevaa rukouksen, Jumalan ylistyksen ja kiitoksen kieltä. Silloin käy myös niin kuin psalmissa 40 sanotaan: ”Sen näkevät monet, pelkäävät ja turvaavat Herraan.” (Ps. 40:4) Evankeliumi Kristuksesta ja Jumalan suurista teoista leviää seurakunnasta naapuriin, työpaikoille, harrastuspiireihin, opiskelutoverien keskuuteen, lähetyskentille, kaikkeen maailmaan! Näin se Pyhän Hengen vuodatus, joka kerran helluntaina kertakaikkisesti tapahtui, saa tulla yhä useamman osaksi, eri kansoissa ja kielissä, kunnes Kristus kerran tulee kunniassaan kokoamaan yhden pyhän kansansa kaikilta maailman ääriltä luokseen iankaikkiseen valtakuntaansa. Ihmeellinen on Jumalan armo ja pelastava työ, joka Pyhässä Hengessä on tullut ja tulee meidän, Hänen rakkaan seurakuntansa osaksi. Aamen.

(Saarna on pidetty Samuelin seurakunnassa Lahdessa 19.5.2013.)