2. adventtisunnuntai (1. vsk), Luuk. 21:25-36

Kuninkaasi tulee kunniassa

Joulua odotellessa tuntuu mukavalta, kun on tällainen kaunis, talvinen sää. Jos joskus aamun pimeydessä lapioit autoa esiin lumihangesta, saattaa jäädä ajattelematta, miten suuri on tämä luomisen ihme: taivaalta sataa mikroskooppisen pieniä taideteoksia. Olet varmaan tullut joskus katselleeksi lumihiutaleita. Ne ovat kaikki erilaisia: on kuusikulmaisia levyjä, neulasia tai haaroittuvia tähtiä. Yksikään ei ole samanlainen. Tälläkin tavalla ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” (Ps. 19:2) Mutta miten helposti pidämmekään itsestäänselvyytenä näitä luomisen ihmeitä, aivan kuin ne tapahtuisivat jotenkin itsestään! Miten helposti ajattelemme, niinkuin entisaikojen filosofi: Jumala on kyllä luomisessa laittanut maailmankaikkeuden liikkeeseen. Sitten Hän on kuitenkin vetäytynyt pois, eikä tahdo enää puuttua maailman kulkuun. Ei näin, rakkaat ystävät! Kaikkivaltias Luoja on rakkaudessaan tehnyt koko maailmankaikkeuden omaksi kunniakseen ja meidän parhaaksemme. Tyhjästä Hän on tehnyt kaiken, Hän on kutsunut olemattomat olemaan (Room. 4:17). Kirkkoisä Augustinus sanoo: ”Koska Hän näet on hyvä, me olemme olemassa.” (De Doctrina Christiana 1.32.35.) Ei Herra siksi tahdokaan jättää luomistyötään yksin! Luomiseen näet kuuluu sekin, että Luoja pitää luomaansa elämää yllä. Isossa katekismuksessa Luther kirjoittaa:

…me tunnustamme, ettei Isä Jumala ole pelkästään antanut meille kaikkea, minkä me omistamme ja mitä me edessämme näemme, vaan että hän myös suojelee ja varjelee sitä joka päivä kaikelta pahalta ja kaikilta onnettomuuksilta. Ansiottamme, sulasta rakkaudesta ja hyvyydestä, hän torjuu kaikki vahingot ja vauriot. Hän toimii hyvän Isän tavoin ja huolehtii meistä niin, ettei meille tapahdu mitään pahaa. (Iso katekismus. Toinen osa. Uskontunnustus. Ensimmäinen uskonkohta 17.)

Huomaatko? Joka hetki Jumala pitää aktiivisesti yllä luomaansa tarkkaa järjestystä: vuodenaikojen vaihtelua, planeettojen liikettä, hiirenkorvien puhkeamista keväällä. Sinulla on ihmeellinen Luoja, joka on tehnyt sinut kokonaan. Sinun jokainen henkäyksesi, jokainen sydämesi läpän liike ja sisin tunteesi on Hänen edessään. Kaikkivaltias Herra hallitsee laavamassojen liikkeen maankuoren sisällä. Kuun vetovoimalla Hän hallitsee vuorovesien massoja. Hän määrää suuret myrskyt ja tsunamit. ”Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa / ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa.” (VK 462:2)

Maailman loppu on lähellä

Mutta nyt Jeesus sanoo, että tämä maailma käy kohti loppuaan. Jumalan luoma maailma ei kaikessa ihmeellisessä järjestyksessään ja kauneudessaankaan ole iankaikkinen. Tämän maailman aika on katoamassa. Kristuksen ylönousemuksesta on alkanut lopun aika. Lopun aikana Jumalan luoma järjestys muuttuu epävarmaksi. Maailmankaikkeuden tasapaino järkkyy. Kun aika käy kohti loppuaan, Jumala alkaa vetää pois hyvää tahtoaan tätä langennutta maailmaa kohtaan. Tästä seuraa kaaosta ja hätää. Todellisuus näyttäytyy: tämä maailma ei pysy itsestään. Se pysyy pystyssä vain, kun kaikkivaltias Luoja aktiivisesti pitää sitä yllä.

Jeesus puhuu suurista merkeistä, jotka lopun aikana tulevat näkyviin. Hän sanoo: ”Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.” (Luuk. 21:25) Joku ehkä ajattelee: ”Mahtaako moista nyt sentään ihan oikeasti tapahtua? Eikö tämä ole kuvaannollista puhetta?” Mutta etkö sinäkin ole nähnyt monia merkkejä näistä tapahtumista? Etkö sinäkin ole nähnyt, miten aivan todellisuudessa on ”ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat”? Etkö sinäkin ole kuullut siitä ahdistuksesta ja hädästä, joka on yllättäen kohdannut niin monet kansat tässä maailmassa? Herra sanoo myös: ”Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.” (21:26) ”Ihmiset menehtyvät” – ἀποψύχω (apopsykho) – he siis menettävät toimintakykynsä, lamaantuvat, niin, he aivan heittävät henkensä näiden kauhistuttavien tapahtumien edessä. Eikö juuri tämä ole nähtävissä meidän iltauutisissamme? Tästä me tiedämme: lopun ajat ovat nyt käsillä, juuri nyt. Vielä tulevat siis myös merkit auringossa ja kuussa, vielä tulee päivä, jolloin taivaiden voimat järkkyvät. Kun Herran tulon päivä lähestyy, me saamme kuulla suuren torventoitotuksen, sellaisen, jonka Israelin kansa sai kuulla Siinain vuorella, kun Pyhä Jumala tuli heidän luokseen hirmuisessa synkeydessä ja myrskyssä (Hepr. 12:18–21). Meillä on edessämme katastrofaalisia muutoksia taivaassa ja maan päällä. Ne osoittavat, että tämän maailman aika on lopussa, maailmankaikkeuden rakenteet hajoavat. On niinkuin Herra lausuu Jesajan suulla: ”Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.” (Jes. 51:6)

Herra tulee kunniassaan

Näillä tapahtumilla on tärkeä tarkoitus. Ne ovat nimittäin merkkinä vielä suuremmasta tapahtumasta, aivan kaikkein suurimmasta tapahtumasta. Tämä tapahtuma muuttaa kaiken. Herra Kristus Jeesus tulee. Hän, jolle on annettu kaikki valta Taivaassa ja maan päällä (Matt. 28:18), Hän saapuu luomaansa maailmaan. Eikä Hän enää tule nöyränä ja hiljaisena, niinkuin ratsastaessaan aasilla Jerusalemiin (Matt. 21:5). Sen tehtävän Herra on nyt suorittanut. Hän on tullut ihmiseksi, Hän on ottanut sinun kipusi päälleen, tullut synniksi sinun syntiesi tähden. Hän on maksanut raskaan velkasi koko hinnan Isälle, ristin puulla. Ja nyt Hän – ylösnoussut ja kuoleman voittanut Herra Kristus – Hän tulee kunniassaan, suurella voimalla ja kirkkaudella. ”Kaikki, jotka koko maan päällä asuvat” (Luuk. 21:35), näkevät Herran Jeesuksen tulevan pilvessä. On oleva juuri niin kuin enkelit sanoivat apostoleille, kun nämä Herran mentyä taivaaseen katselivat Hänen peräänsä. ”Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.” (Ap. t. 1:11) Joku ehkä kysyy: ”Miten muka kaikki ihmiset eri puolilla maapalloa voivat nähdä Jeesuksen, kun hän tulee? Eikö tämä nyt ainakin ole vain kuvaannollista puhetta tai jotakin tarua?” Mutta huomaa: ennen tuota päivää taivaiden voimat järkkyvät. Maa ja koko maailmankaikkeus muutetaan niin kertakaikkiaan, ettemme mitenkään pysty käsittämään sitä. Meidän nykyiset käsityksemme ajasta ja paikasta eivät enää sovellu siihen. Maailma muutetaan. Ja silloin Herra tulee pilvessä ja kaikki voivat nähdä Hänet. Tuona hetkenä tapahtuu se, minkä Herra Apostolin suulla ilmoittaa: ”kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:10–11) Tuossa ovat ihmiset kaikista kansoista, kaikista kielistä. Tuossa ovat ihmiset kaikista uskonnoista. Ja he kaikki polvistuvat. Kaikki tunnustavat: Jeesus on kuin onkin Herra. Niille, joka tässä elämässään ovat päättäneet elää ilman Kristusta, tuo tunnustus on myöhässä. Heillekin on armon aika ollut voimassa, Kristuksen tähden. Kirkkonsa välityksellä Herra Jeesus on saarnannut maailmalle parannusta ja anteeksiantamusta omassa uhriveressään. Mutta tuona päivänä on armon aika tullut päätökseensä. Nyt on pakanoiden täysi luku tullut sisään Jumalan valtakuntaan (Room. 11:25). Herra on tullut tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Kauhea hetki niille, jotka ovat hylänneet Kristuksen evankeliumin! Se on jotakin paljon hirmuisempaa kuin ahdistus maailmankaikkeuden hajoamisen edessä. Tämä on kauhea hetki niille, joiden puolesta Kristus on vuodattanut verensä, mutta joille tuo sovitus ei ole kelvannut! Kauhea hetki niille, joita Kristus on tahtonut koota, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle, mutta jotka eivät ole tahtoneet (Luuk. 13:34).

Herran omat saavat rohkaista itsensä

Mutta huomaa, Herra Jeesus on tahtonut koota heidät ja meidät! Jumala tahtoo, että kaikki Hänen ihmeellisesti luomansa ihmiset, Hänelle niin kalliit ja rakkaat, että he pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden! (1. Tim. 2:4) Sitä varten Hän on lähettänyt Poikansa Kristuksen ensimmäisen kerran tähän luomaansa maailmaan. ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14) Kristuksessa sinullekin on ilmoitettu Jumalan armo ja totuus, kokonaisuudessaan! Hän, joka on Jumala itse, on yhdistynyt luomaansa ihmisen ruumiiseen, ihmeellisesti toimivaan ja konkreettiseen ruumiiseen. Näin Hän on tehnyt, että sinun syntisi voitaisiin ihmeellisellä ja konkreettisella tavalla naulita ristiin. Kristuksessa ja Hänen ristissään sinulle on annettu koko syntiesi anteeksiantamus. Hän, joka on Sana itse, on myös yhdistynyt luomaansa ihmeelliseen, elämää ylläpitävään aineeseen, veteen. Pyhässä Kasteessa Hän on vedessä ja Hengessä (Joh. 3:5) lahjoittanut sinulle pelastuksen ja elämän, niin, totuuden tuntemisen. Sinulla on nämä lahjat nyt! Pysy siis tässä totuudessa ja pelastuksen yhteydessä. Pysy Kristuksessa Jeesuksessa! Sinä saat kyllä kokea saman ulkoisen ahdistuksen, mitä kaikki muutkin tässä katoavassa maailmassa. Mutta kun se tapahtuu – siis kun se on jo nyt tapahtumassa! – niin saat muistaa Herrasi sanan: ”rohkaiskaa itsenne”! Sinäkin saat ”rohkaista itsesi” – ἀνακὐπτω (anakypto) – saat siis oikein oikaista itsesi, suoristautua, ryhdistäytyä. Sinun Herrasi tulee sinulle!

Ehkä moni asia painaa sinun ryhtiäsi kumaraan. Ehkä sinua painaa häpeä, ehkä sinua painavat syntisi, ehkä sairaudet tai kuolemanpelko. Ehkä sinua painaa epävarmuus: ”Voiko tällaiselle olla mitään pelastusta?” Mutta katso tätä maailmaa! Siitä sinä näet: Herran päivä on lähellä, hyvin lähellä. Ja kun se päivä koittaa, sinä, joka olet Kristuksen oma, saat oikaista kumartuneen selkäsi suoraksi ja nostaa pääsi rohkeasti ylös. Se rohkeus ei ole sinusta lähtöisin, vaan se perustuu siihen, että sinun lunastuksesi on täytetty Golgatalla. Jos sinua painaa häpeä, niin Herrasi on jo kantanut sen. Jos sinua painaa synti, niin Kristuksessa se on naulattu ristiin. Jos sinua painavat sairaudet, niin Jeesus Kristus on tullut sinun kipujesi mieheksi, sinun sairautesi tuttavaksi (Jes. 53:3). Jos sinua pelottaa kuolema, niin ylösnousemuksen aamuna sinun kuolemaltasi on murrettu valta. Jos olet epävarma pelastuksestasi, niin Herrassa Jeesuksessa sinulle joka uskot Häneen, on – ei ainoastaan pelastuksen toivo, vaan pelastuksen varmuus. Hän on Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja (Ilm. 3:14). Hän on sinun pelastuksesi.

Vaikka siis omilla silmilläsi näet, miten maailma käy kohti purkamistaan, saat iloita, saat oikein suoristaa selkäsi ja ryhdistäytyä. Sinun vapautuksesi on lähellä. Kun pysyt Kristuksen omana, Hänen tulonsa päivänä sinulle koittaa vapautus tämän maailman kärsimyksestä ja vaikeuksista. Sinulle koittaa lopullinen vapaus synnistä ja sairaudesta. On kuin vankilan teljet avattaisiin. Sinut kutsutaan Herrasi läsnäoloon iankaikkisesti.

Valvomisesta ja rukoilemisesta

Tuo päivä on lähellä, aivan käsillä. Sinä näet, miten monet asiat tässä maailmassa katoavat. Tavarasi kuluvat, rikkoutuvat ja menevät hukkaan, omaisuutesi menettää arvonsa, terveytesi rapistuu, moni ystävä ja läheinen kuolee. Jos Herran tulo vielä hetken viipyy, sinäkään et ehkä voi ruumiisi kuolemaa välttää. Pidä nyt vaari itsestäsi, ettei mikään saa sinua lakkaamaan odottamasta sitä päivää. Tässä maailmassa on monta sellaista asiaa, jotka pyrkivät estämään odottamisesi. Moni asia tahtoo raskauttaa sydämesi ja saada huomiosi kääntymään pois Jumalan Sanasta. Mutta Herran tulo on lähellä! Valvo, ettei sinun odotustasi estä minkäänlainen päihtymys. Valvo itseäsi, ettet internetistä uutisia lukiessasi päädy klikkaamaan kaikkea, mitä verkossa on tarjolla. Valvo, ettet keskity murehtimaan jokapäiväisestä elatuksestasi. Herrahan on luvannut antaa sen sinulle! (Matt. 6) Älä kiinnitä sydäntäsi omaisuuteesi. Älä lakkaa rukoilemasta, että Herra päästäisi sinut pahasta. Pyydä Häneltä voimaa vastustaa kaikkea sitä, mikä pyrkii estämään sinun odottamisesi ja valvomisesi. Ja kun Hän vastaa rukouksiisi ja johdattaa sinua tiellään, ole valmis kuulemaan.

Päivä tulee, jolloin tämä kaunis maailma mikroskooppisen pienine luomistyön ihmeineen ja massiivise luonnonmullistuksineen kerätään pois. Herra luo tilalle uuden taivaan ja uuden maan (Ilm. 21:1). Kun kaikki näin katoaa, pidä kiinni Kristuksen Sanasta. Sanassa sinulla on perusta, joka kestää. ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.” (Luuk. 21:33) Tämä perusta ei tuomion päivänäkään horju eikä muutu. Se Sana on Kristus itse. Hän on tullut sinun syntiesi sovitukseksi, sinun elämäksesi, sinun iankaikkiseksi elämäksesi. Rakenna nyt Hänelle, niin rakennat vahvalle kalliolle. Valvo Herran sanan äärellä. Hänen sanansa on lamppu, ja kun pidät siitä kiinni, se on valkeus sinunkin tielläsi (Ps. 119:105). Jumalan Sanan lamppu myös pitää sinun lamppusi palamassa tämän pimenevän maailman keskellä (Matt. 25:6–7). Pysy sanassa! Niin Herrasi tullessaan tapaa sinut valvomasta ja julistaa sinut autuaaksi (Luuk. 12:37). Tunnusta syntisi ja turvaa Hänen varmaan ja kestävään armoonsa. Pidä Hänen armonsa sanasta kiinni, aivan joka sanasta. Silloin Hän pitää kiinni sinusta! Ja silloin sinä olet myös valmis, kun Hän viimeisenä päivänä tulee kunniassaan. Tuona päivänä saat ojentaa selkäsi suoraan ja nostaa pääsi. Herrasi vie sinut Taivaan iloon! Tämä on varmasti totta.

(Saarna on pidetty Samuel-yhteisössä Lahdessa 9.12.2012.)